Käsi vai pulu?
Ylen Lintulautalivessä käsi puhdisti lautaa, jolloin tekoäly piti kättä ensin mustarastaana ja sitten puluna.
Käännösalalla meno on yhtä tekoälytöntä. Ensin tekoäly arvioi konekäännöksen. Jos tekoäly pitää käännöstä ”riittävän hyvänä”, kukaan ei enää katso, onko käännöksessä rastaita tai puluja. Ihmiskääntäjää tarvitaan, jos tekoälykään ei ole pitänyt konekäännöstä riittävän hyvänä. Silloin käännös on jo tosi surkea. Kun ihmiskääntäjien palkkiot on painettu minimiin, ketä enää rastaat tai pulut kiinnostavat. Asiakkaat saavat sutta ja sekundaa.
Mikä neuvoksi? Kenenkään ei pidä tyytyä huonoihin käännöksiin. Koulutetut ihmiskääntäjät haluavat tehdä hyviä käännöksiä ilman, että tekoälyllä sorkitaan ja sen varjolla nipistetään palkkioista. Pitää ampua alas käsitys, että tekoäly voisi suomen kielessä korvata ihmisen.
Tekoäly murjoo kieltä mediassakin, jossa se mm. tuikkaa tavumerkkejä keskelle rivejä älyttömiin paikkoihin, joihin ihminen ei olisi niitä kuuna kullan valkeana laittanut. Tekoäly myös jakaa selviä yhdyssanoja kahteen osaan tai tekee kummallisia kirjoitusvirheitä.
Kun asiakas valittaa käännöksestä, silloin kehiin astuu ihminen, joka korjaa ja viimeistelee sen. Silloin käsi on käsi eikä pulu tai rastas!
IHMISKÄÄNTÄJIEN PUOLESTA
