JUDO

Kirk­ko­num­men Ju­do­seu­ra viet­ti lau­an­tai­na 7.6.2025 40-vuo­tis­juh­laan­sa näyt­tä­väs­ti ja läm­min­hen­ki­ses­ti. Juh­las­sa seu­ra­toi­min­nan ydin, yh­tei­söl­li­syys ja tal­koo­työ, oli­vat vah­vas­ti esil­lä. Pit­kä his­to­ria ja vank­ka pe­rus­ta, jon­ka seu­ran pe­rus­ta­ja Han­nu Ruuth ai­koi­naan loi, nä­ky­vät edel­leen seu­ra­toi­min­nan ar­jes­sa ja juh­las­sa. Ny­kyi­nen pu­heen­joh­ta­ja Tomi Veh­mas jat­kaa pe­rin­net­tä, joka on kas­vat­ta­nut lu­kui­sia ju­do­koi­ta Suo­men ja kan­sain­vä­li­sen huip­pu­ta­son kil­pai­lui­hin sekä lii­kut­ta­nut tu­han­sia kun­ta­lai­sia vuo­sien var­rel­la.

Juh­lan oh­jel­maan kuu­lui ju­do­har­joi­tus, jon­ka oh­ja­si­vat seu­ran omat kas­va­tit ja en­ti­set huip­pu­ki­saa­jat Ras­mus Rin­ne ja Emi­lia Ka­ner­va, tar­jo­ten yli 50 osal­lis­tu­jal­le mah­dol­li­suu­den ko­kea ju­don iloa ja seu­ran yh­teis­hen­keä. Li­säk­si nau­tit­tiin hy­vää ruo­kaa ja juh­la­kak­kua, ja ti­lai­suu­des­sa pal­kit­tiin an­si­oi­tu­nei­ta ju­do­koi­ta. Pal­kin­not ja­koi Ju­do­lii­ton pu­heen­joh­ta­ja Esa Nie­mi, joka ko­ros­ti Kirk­ko­num­men Ju­do­seu­ran mer­ki­tys­tä suo­ma­lai­ses­sa ju­do­yh­tei­sös­sä.

Seu­ran vah­vuu­te­na on ol­lut vuo­si­kym­men­ten ajan yh­tei­söl­li­syys ja va­paa­eh­tois­työ, jot­ka ovat mah­dol­lis­ta­neet sään­nöl­li­sen har­joit­te­lun ja kil­pai­lu­toi­min­nan li­säk­si myös eri­tyis­ju­do­toi­min­nan. Tämä toi­min­ta on tar­jon­nut ju­don iloa ja hyö­tyä kai­kil­le, riip­pu­mat­ta ju­do­kan taus­tas­ta.

Kirk­ko­num­men Ju­do­seu­ran 40-vuo­tis­juh­la oli osoi­tus sii­tä, kuin­ka vah­va ja elin­voi­mai­nen seu­ra edel­leen on. Seu­ran his­to­ria on täyn­nä me­nes­tys­ta­ri­noi­ta, mut­ta tär­kein­tä on edel­leen vah­va yh­tei­sö, joka kan­nat­te­lee ja tu­kee ju­do­koi­ta hei­dän mat­kal­laan koh­ti uu­sia ta­voit­tei­ta.

Juhlassa harvinainen kata-esitys

Van­hin ja pe­rin­tei­sin ju­jut­sun ja ju­don har­joi­tus­muo­to on ni­mel­tään kata, joi­ta on usei­ta. Kaik­kia ka­to­ja har­joi­te­taan sul­je­tus­sa muo­dos­sa, joka tar­koit­taa, et­tä liik­keet ovat en­nal­ta so­vit­tu­ja. Har­joi­tus­muo­toa on pi­det­ty sul­jet­tu­na sen vuok­si, et­tä tek­nii­kat säi­lyi­si­vät sa­man­lai­si­na sa­mu­rait­ten tais­te­lu­tai­toi­na ei­vät­kä muut­tui­si vuo­sien saa­tos­sa muik­si. - Ky­se­hän oli elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta, jo­ten ka­to­jen har­joit­te­luun on sa­mu­rait­ten ai­ka­na suh­tau­dut­tu erit­täin va­ka­vas­ti.

Kos­hi­ki-no-kata on kai­kis­ta ju­don ka­tois­ta vaa­ti­vin ja sen osaa­mis­ta edel­ly­te­tään 6. dan mus­tan vyön ko­kees­sa.

Kos­hi­ki nimi tu­lee kah­des­ta sa­nas­ta: ko – tar­koit­taa van­haa tai mui­nais­ta ja shiki – tar­koit­taa tyy­liä tai te­ke­mis­tä. Tämä nimi on pe­räi­sin ju­don al­ku­a­joil­ta noin vuo­del­ta 1900, mut­ta ky­seis­tä ka­taa har­joi­tel­tiin Kito-ryu ju­jut­su­kou­lu­kun­nas­sa jo 1620-lu­vul­la. Ka­tan al­ku­pe­räi­nen nimi oli Yo­roi-ku­miuc­hi-no-kata, joka tar­koit­taa haar­nis­kaan tart­tu­mi­sen kata. Tämä kata on alun pe­rin teh­ty jopa yli 30 ki­loi­set haar­nis­kat yl­lä. Ny­kyi­sin ka­tas­sa lii­ku­taan ikään kuin heil­lä oli­si haar­nis­kat, jon­ka vuok­si liik­ku­mi­nen on jäyk­kää. Mik­si juu­ri tämä kata oli sa­mu­rail­le tär­keä? Pe­rus­te­lu­na oli se, et­tä tais­te­lu­ken­täl­lä miek­kaa oli tur­ha tyl­syt­tää haar­nis­kaan ja toi­saal­ta mie­kal­la ei ol­lut help­poa lei­ka­ta ir­ti ky­pä­rää tai haar­nis­kan osaa, hel­pom­pi oli heit­tää vas­tus­ta­ja maa­han niin et­tei hän siel­tä enää nou­se.

Ka­tan esit­ti­vät mo­nin­ker­tai­set eri ka­to­jen SM-mi­ta­lis­tit Jou­ni Kork­ka 5. dan ja myös EM-mi­ta­lis­ti Pasi Oi­nas 4. dan Tik­ku­ri­lan Ju­do­kois­ta.