KIRKKONUMMELAINEN Jukka Malila toimii Suomen Omakotiliiton puheenjohtajana. - Asumismenojen kehityksen läpivalaisu selvityksen kautta on tärkeää kaikille suomalaisille. Kun ongelmat tiedostetaan, niihin pystytään paremmin myös vaikuttamaan, hän painottaa. Kuva: Viivi Handolin, Suomen Omakotiliitto
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
Kirkkonummen vesimaksu maan kärkitasoa
ASUMINEN
Asumiskustannukset ovat pysyneet Suomessa melko ennallaan viime vuoteen verrattuna, käy ilmi Suomen Omakotiliiton selvityksestä. Liitto selvitti jo kymmenettä kertaa sadan kunnan kunta- ja aluekohtaisia maksuja kiinteistöveron sekä sähkö-, vesi- ja jätemaksujen osalta.
Keskimäärin omakotitalossa asuva maksaa kunta- ja aluekohtaisia maksuja tänä vuonna 5 927 euroa vuodessa. Viime vuoteen verrattuna kulut ovat pysyneet melko samanlaisina, nousua on tullut keskimäärin 81 euroa vuodessa.
Tänä vuonna omakotitalossa asuva maksaa kalleimpia maksuja Savonlinnassa, jossa kuntakohtaisiin maksuihin menee 6 755 euroa vuodessa. Savonlinnassa kustannukset nousivat 298 euroa edellisestä vuodesta.
Halvimmalla omakotitaloasuja selviää Kittilässä, jossa asuva maksaa 5 140 euroa kuntakohtaisia maksuja vuodessa. Kittilässä kustannukset nousivat 27 euroa. Ero kahden ääripään välillä on siis 1 615 euroa.
Kirkkonummelaisen omakotiasukkaan kustannukset olivat maan keskiarvoa suolaisemmat: tarkasteltavien kustannusten kokonaispotti nousi 6003 euroon vuodessa, kun esimerkiksi naapurissa Espoossa jäätiin hieman alle 6000 euron tasolle.
Sähkön hinta pysynyt lähes ennallaan
KIRKKONUMMEN kunta- ja aluekohtaiset kustannukset ovat kokonaisuutena hieman keskiarvoja korkeammat. Listojen kärkeen kunta nousi vesimaksujen korottajana. Kuntien pienimmät kokonaiskustannukset löytyivät tällä kertaa Kittilästä ja suurimmat Savonlinnasta. Lähde: Suomen Omakotiliitto
Jussi Salo
Sähkön hinnat pysyivät hyvin lähellä viime vuotta. Keskimäärin lämmitys- ja käyttösähkön kustannus nousi 0,7 prosenttia. Sähkön siirtomaksut nousivat 2,4 prosenttia. Selvityksessä on huomioitu 1.4.2026 voimaan tuleva huoltovarmuusmaksun korotus, mikä nostaa sähköveroa. Sähkömaksuihin eli lämmitykseen ja käyttösähköön menee 69 prosenttia kaikista selvityksessä tarkastelluista asumiskuluista kolmihenkiseltä perheeltä, joka asuu sähkölämmitteisessä 120 neliömetrin omakotitalossa.
- Verot ovat kustannusten kokonaisuudessa iso tekijä ja ne jäävät monesti huomiotta. Kun kokonaisuudessaan lämmitys- ja käyttösähkö haukkaa merkittävimmän osan kustannuksista, keskimäärin 4 122 euroa vuodessa, niin tuostakin potista verojen osuus on kolmannes. Sähköveroa maksetaan noin 419 euroa ja arvonlisäveroa noin 838 euroa, kertoo Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila Kirkkonummen Sanomille.
Kustannusselvityksen laskentatapaa uudistettiin vuodelle 2026, ja samalla myös vertailuluvut oikaistiin uuden laskentatavan mukaisiksi. Sähkön perusmaksu ja sähköenergia on huomioitu selvityksessä mukana olevien kuntien toimitusvelvollisen sähkösopimuksen hintojen keskiarvon perusteella. Muutoksen myötä sähköenergian hinta ei vaikuta kunnan sijoittumiseen selvityksessä. Tämä muutos on tehty, koska kotitalous voi kilpailuttaa sähköenergian. Energian hinta on kuitenkin edelleen mukana, jotta voidaan tarkastella asumiskustannuksia kokonaisuudessaan.
Vesimaksuissa ja jätemaksuissa paikoin suuria nousuja
Eniten kuntakohtaisista maksuista ovat nousseet vesimaksut, joiden hinnat nousivat keskimäärin 4,2 prosenttia eli 43 euroa viime vuodesta. Vesimaksuihin menee keskimäärin kolmen hengen taloudessa 1 064 euroa vuodessa.
Kalleimmat vesimaksut ovat Parikkalassa, 1 721 euroa, ja edullisimmat viime vuosien tapaan Kempeleessä, 625 euroa.
Paikoin vesimaksut ovat nousseet reilusti. Kirkkonummella nousua on tullut 192 euroa, Heinolassa 184 ja Laukaassa 181 euroa. Heinolassa hintaan vaikuttaa tänä vuonna lisätty hulevesimaksu. Kirkkonummella vesimaksuja maksetaan 1475 euroa vuodessa.
- Kirkkonummelaisena omakotiasukkaana olen tietysti erityisen huolissani täkäläisten asukkaiden pärjäämisestä, eivätkä Kirkkonummen vesimaksun korotusprosentit tunnu siksi itsellekään mukavilta. Kunnan esiintyminen joiltakin osin kustannustilastojen kärjessä ei ole sellaista kuntamarkkinointia, joka välttämättä houkuttelisi siltä osin uusia asukkaita. Onneksi Kirkkonummella on käytettävissään muita valtteja mahtavasta luonnosta lähtien. Kunta- ja aluekohtaiset kustannukset -ja erityisesti niiden maltillisuus - ovat kunnille ja alueellisille toimijoille keino, jota monet kunnat käyttävät onnistuneesti kuntamarkkinoinnin välineenä, Malila analysoi.
Selvitys kertoo, että jätemaksut nousivat keskimäärin vuodessa 1,7 prosenttia eli kuusi euroa. Hurjia nousuja tuli Iisalmessa, 128 euroa, ja Asikkalassa, 90 euroa. Sen sijaan hintoja pystyivät laskemaan huomattavasti Kauhava, Kokkola ja Pietarsaari, joissa hinnat laskivat 69 euroa.
Kiinteistöverossa suuria alueellisia eroja
Kiinteistöveron erot ovat aikaisempien vuosien tapaan suuria. Kalleinta tontin kiinteistöveroa maksetaan Espoossa, 895 euroa, ja edullisinta kahdeksassa kunnassa, 10 euroa vuodessa. Kiinteistöveroihin tuli keskimäärin korotusta koko maassa 0,6 prosenttia.
- Tutkimuksen perusteella Kirkkonummella kiinteistöverotaakka on osapuilleen puolet siitä tasosta, jota maksetaan Espoossa ja Helsingissä. Vihti ja Lohja ovat puolestaan Kirkkonummea maltillisempia kiinteistöverottajia.
SÄHKÖLLÄ lämpiävässä omakotitalossa menee vuosittain kaikista kunta- ja aluekohtaisista maksuista lämmityssähköön 54 %. Käyttösähköön menee 15 %, vesimaksuihin 18 %, jätemaksuihin 6 % ja kiinteistöveroon 0,6 %. Kuvassa näkyvät myös vuosittaiset summat sekä prosentuaalinen nousu viime vuodesta. Lähde: Suomen Omakotiliitto
Jussi Salo
- Omakotiliiton tavoitteena on kohtuulliset asumiskustannukset, ja esimerkiksi juuri kiinteistöveron nousu on laittanut kotitalouksien kukkarot viime vuosina koetukselle. Selvitys osoittaa, miten eri maksut kohdentuvat vaihtelevasti eri puolella Suomea. Esimerkiksi juuri kiinteistöverossa alueelliset erot ovat tuntuvia, Malila sanoo.
Omakotiliitto teki selvityksen kunta- ja aluekohtaisesti maksettavista maksuista nyt kymmenennen kerran. Selvityksellä halutaan tuoda läpinäkyvyyttä asumismenoihin.
- Tulokset osoittavat, että kuntien ja alueellisten toimijoiden päätöksillä vaikutetaan tuntuvasti asukkaiden taloudelliseen tilanteeseen. Siksi on erittäin tärkeää läpivalaista tilannetta ja verrata kehitystä muihin kuntiin säännöllisesti toteutettavalla selvityksellä, Malila painottaa.
- Kirkkonummella omakotiasukkaan kunta- ja aluekohtaiset kustannukset olivat hieman yli 6000 euroa vuodessa, kun esimerkiksi Espoossa ne olivat alle 6000 euroa. Kysymys kuuluu, pitäisikö meidän Kirkkonummella skarpata, jotta pääsisimme vaikkapa lähemmäs Keravaa, jossa kustannukset olivat selvityksen mukaan 5408 euroa vuodessa, kysyy Malila.
Selvityksessä on käytetty tyyppitalona 120 neliömetrin sähkölämmitteistä omakotitaloa, joka sijaitsee 1 000 neliömetrin omalla tontilla. Aineistossa ostosähkön hintana käytetään kuntien alueella toimivien toimitusvelvollisten sähkön myyjien toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinnan keskiarvoa. Edellisinä vuosina selvityksessä on käytetty kunkin kunnan alueen toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa. Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy.
