Jussi Salo
PORKKALAN PETTERI
Kuka pelastaisi Leiviskän helmen?
Akateemikko Juha Leiviskän kynästä syntyntynyt Kirkkonummen seurakuntakeskus on maan hienoimpia. Arvorakennus on pitkään jätetty vaille asianmukaista kunnossapitoa. Sisäilmaongelmat ovat haitanneet elämää talossa. Ilkivallan jälkiä näkyy monissa kohdin.
Kaunis ja vaikuttava rakennus on mahdollista saada uudenvertaiseen kuntoon, mutta hinta nousee moneen miljoonaan.
Pappilanmäen rinteessä istuva seurakuntatalo on maisemaa hallitseva maailmanluokan luomus. Se on tullut kuntalaisille tutuksi viihtyisänä ja samalla arvokkaana kirkon, musiikin ja muiden juhlahetkien pitopaikkana.
Rakennukselle on haettu purkamislupaa, mutta lopullista ratkaisua saadaan odottaa vielä pitkään. Samaan aikaan kuntalaisten keskuudesta nousee ajatuksia talon tulevasta käytöstä.
Seurakunta on kertonut, että sillä ei ole tarvetta uusille seurakunnallisille rakennuksille. Seurakuntien väkimäärä ei kasva entiseen malliin.
Seurakunta omistaa kiinteistön, joten sen yli ei ole mahdollista kävellä. Kuntalaisten taholta esitetyt ajatukset Porkkalan miehitysvuosien museosta, kulttuurikeskuksesta ja galleriasta ym. vaativat suuret investoinnit. Tuskin kukaan ulkopuolinen taho lähtisi toteuttamaan niitä toisen omistamassa kiinteistössä.
Jos kävisi niin onnettomasti, että seurakuntakeskus purettaisiin paikalla olisi avoin 2 hehtaarin korttelialue. Tavoitteleeko seurakunta tämän rakennuspaikan muuttamista rahakkaaksi kerrostalojen tontiksi? Raha ratkaisee valitettavan usein seurakunnassakin.
Seurakunta on omistanut ylivoimaisen osan kirkon ympäristön vanhoista peltomaista. 1970-luvulla kun seurakunnan peltojen kaavoitukseen ryhdyttiin ahneus oli huipussaan. Ehdotukset ilmavammasta ja kevyemmästä rakentamisesta tyrmättiin. Seurakunta- ja kuntapoliitikkojen siunauksella iso osa pelloista täytettiin tiiviillä halvanoloisella rakentamisella.
Jotta Leiviskän arkkitehtoninen aarre saataisiin säilymään, toimeen tulisi tarttua nopeasti. Kuka panisi työn käyntiin? Seurakunnalla ei tunnu olevan innostusta eikä rahaakaan entiseen malliin. Kunta tuskin tuntee tehtäväkseen lähteä maksamaan toisen omistajan kiinteistön perusteellista remonttia.
Ainoaksi käyttökelpoiseksi ratkaisuksi jäänee tarttuminen kansan karttuisaan käteen ja yhteiskunnan lukuisiin tukiin. Kirkkonummen väestön koulutustaso on korkea ja sivistys istuu lujassa monissa huusholleissa. Kunnasta löytyy asukkaita, jotka olisivat valmiit kaivamaan lompakostaan euroja tällaiseen sivistyshankkeeseen.
Seurakuntatalo ei pelastu, jos seurakunta ei ota vastuuta hankkeen ohjaamisesta. Tarvittava raha voidaan raapia kirkon kassan ohella monesta suunnasta: valtion toimijoilta, kunnalta, yrityksiltä ja yhteisöiltä.
Jos halua on, seurakuntatalon toimintoja voi nivouttaa naapuritontin uuden lukiokampuksen, kansalaisopiston ja musiikiopiston kanssa yhteen sopiviksi.
PORKKALAN PETTERI
On liki 50 vuotta Kirkkonummella asunut vaikuttaja, joka käsittelee kolumneissaan Kirkkonummen ja läntisen Uudenmaan ajankohtaisia aiheita.
