KIRK­KO­NUM­MI

Kun­ta­ke­hi­tyk­sen lau­ta­kun­nas­sa on esil­lä 25.2. Lä­du­vi­kin ran­ta-ase­ma­kaa­van saat­ta­mi­nen vi­reil­le. Lau­ta­kun­nal­le eh­do­te­taan, et­tä se hy­väk­syy Lä­du­vi­kin ran­ta-ase­ma­kaa­van osal­lis­tu­mis- ja ar­vi­oin­ti­suun­ni­tel­man ja aset­taa kaa­van jul­ki­ses­ti näh­tä­vil­le.

Suun­nit­te­lu­a­lue si­jait­see Kirk­ko­num­men Pork­ka­lan­nie­men ete­lä­kär­jes­sä, me­ren ää­rel­lä, Te­leg­raf­ber­ge­tin ja Pamps­ka­ta­nin vä­lis­sä, Tul­lan­din­tien ja Mjö­lan­de­tin län­si­puo­lel­la.

Pork­ka­lan­nie­men ete­lä­kär­ki on pää­o­sin vir­kis­tys- ja luon­non­suo­je­lu­a­lu­et­ta sekä yk­si­tyis­tä loma-asu­tus­ta ran­ta-alu­eil­la. Suun­nit­te­lu­a­lu­eel­la ei ole py­sy­viä asun­to­ja.

NÄKYMÄ idästä, Mjölandetilta Läduviken -nimisen lahden yli suunnittelualueelle (Kuva: P. Eriksson 20.8.2025)

Jussi Salo

Ran­ta-ase­ma­kaa­vas­sa jär­jes­tel­lään uu­del­leen voi­mas­sa ole­van saa­ris­to- ja ran­nik­ko­a­lu­ei­den osa­y­leis­kaa­van mu­kai­set kaa­va-alu­een loma-asu­mi­sen alu­eet sekä vir­kis­ty­sa­lu­eet si­ten, et­tä ny­kyi­nen maan omis­tus­ti­lan­ne huo­mi­oi­daan. Ra­ken­nus­paik­ko­jen lu­ku­mää­rät kiin­teis­töil­lä osoi­te­taan 1990-lu­vul­la yleis­kaa­voi­tuk­sen poh­jak­si laa­di­tus­ta ra­ken­nu­soi­keus­las­kel­mas­ta poik­ke­a­val­la ta­val­la si­ten, et­tä kaa­va-alu­een ny­kyi­sel­le nel­jäl­le ra­ken­ne­tul­le kiin­teis­töl­le muo­dos­tuu kol­me va­paa-ajan asun­to­jen ra­ken­nus­paik­kaa.

Kuntalaisten virkistysmahdollisuudet turvataan

Kirk­ko­num­men kun­nan omis­ta­ma Lä­du­vi­ke­nin vir­kis­tys- ja luon­non­suo­je­lu­a­lue (2,79 ha) ran­toi­neen muo­dos­taa run­saan puo­let koko kaa­va-alu­een maan­pin­nas­ta (5,02 ha), jol­la tur­va­taan kun­ta­lais­ten vir­kis­tys­mah­dol­li­suu­det ja pää­sy ran­taan.

Li­säk­si Lä­du­vi­ke­nin vir­kis­ty­sa­lue jat­kuu idäs­sä kaa­va-alu­een ul­ko­puo­lel­le, mah­dol­lis­ta­en myös lah­den toi­sel­la puo­lel­la pää­syn ran­taan. Jäl­kim­mäi­sel­lä alu­eel­la kaa­va-alu­een ul­ko­puo­lel­la on py­sä­köin­ti­a­lue, keit­to­ka­tos sekä ve­ne­lai­tu­ri.

Kaa­va-alu­ee­seen kuu­luu myös pie­neh­kö ve­si­a­lue (n. 0,73 ha) vir­kis­tys- ja luon­non­suo­je­lu­a­lu­een lah­den­pou­ka­mas­sa.

Ran­ta­mai­se­man il­meen ja luon­non säi­ly­mi­nen tur­va­taan eril­li­sel­lä ase­ma­kaa­va­mää­räyk­sel­lä.

Mielenkiintoinen historia

Lä­du­vi­ken oli vie­lä vii­me vuo­si­sa­dan alus­sa kau­ka­na tie­yh­teyk­sis­tä, yh­tey­det vai­ke­as­ti saa­vu­tet­ta­val­le alu­eel­le kul­ki­vat ve­si­teit­se. En­sim­mäi­nen tie alu­een vie­reen ja siel­tä edel­leen Tul­lan­de­tin saa­rel­le, nä­kyy vas­ta pa­ren­tee­sin jäl­kei­ses­tä

il­ma­ku­vas­ta 1956. Pi­tä­jän­kar­tois­ta 1932–43 il­me­nee kä­sin piir­ret­ty­nä li­säyk­se­nä kart­taan, et­tä Tul­lan­din­tie oli­si sii­nä vai­hees­sa ol­lut puo­li­tie­hen rai­vat­tu kär­ryn­pol­ku, joka päät­tyi noin 800 m poh­joi­seen.

MERUKSEN torppa mereltä katsottuna, eli idästä (kirjasta Porkala – bygd i förvandling).

Jussi Salo

Neu­vos­to­lii­tol­la lie­nee vuok­ra-ai­ka­na ol­lut ke­vyt ran­nik­ko­pat­te­ri en­ti­sen luot­si­a­se­man koh­dal­la ja ko­ne­ki­vää­ri­pe­sä­ke kaa­va-alu­een poh­joi­so­san ul­ko­puo­lel­la, jo­ten on ole­tet­ta­vis­sa, et­tä Tul­lan­din­tie ra­ken­net­tiin jon­kin­lai­se­na yh­tey­te­nä Neu­vos­to­lii­ton vuok­ra-ai­ka­na, ku­ten moni muu­kin Pork­ka­lan­nie­men ny­kyi­sis­tä teis­tä.

Suun­nit­te­lu­a­lu­eel­la on 1900-lu­vun alus­sa si­jain­nut kol­me ym­pä­ri­vuo­tis­ta asun­toa, jois­ta kak­si tu­hou­tui­vat Neu­vos­to­lii­ton vuok­ra-ai­ka­na. Poh­joi­sin, ns. Me­ruk­sen luot­sin­torp­pa ja kaik­ki sii­hen kuu­lu­vat ul­ko­ra­ken­nuk­set tu­hou­tui­vat pe­rus­tuk­si­aan myö­ten, kes­kel­lä ole­va ra­ken­nus, ns. Hel­min tupa säi­lyi huo­no­kun­toi­se­na, kun taas ete­läi­sim­mäs­tä, Lug­nets An­nan mö­kis­tä oli vain pe­rus­tuk­set jäl­jel­lä pa­ren­tee­sin jäl­keen 1956.

Luotseja, majakanvartijoita ja kalastajia

Vaik­ka pie­net mö­kit usein kut­sut­tiin­kin tor­pik­si, Lä­du­vi­ke­nin vä­es­tö oli vii­me vuo­si­sa­dan alus­sa luot­se­ja, ma­ja­kan­var­ti­joi­ta ja ka­las­ta­jia. Vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä en­nen so­tia Me­ruk­sen torp­pa ja Lug­nets An­na toi­mi­vat myös ke­sä­a­sun­toi­na. Me­ruk­sen luot­sin­torp­pa oli niis­tä poh­joi­sin, ja sen jään­nök­set löy­ty­vät kes­kel­tä kaa­va-alu­et­ta.

Kirk­ko­num­men kar­tas­ton il­ma­ku­vis­ta il­me­nee, et­tä Tul­lan­din­tien sil­ta on ra­ken­net­tu pa­ren­tee­sin, eli vuo­sien 1944 ja 1956 vä­li­se­nä ai­ka­na.

Kaa­va-alu­een ete­lä­puo­lel­la Lä­du­vi­ken avau­tuu Ta­vastf­jär­de­nin sel­kään, jol­la on ol­lut his­to­ri­al­li­ses­ti stra­te­gi­nen mer­ki­tys, si­jait­see­han Pork­ka­lan­nie­mi Suo­men­lah­den ka­peim­mas­sa koh­das­sa, jos­ta on ol­lut mah­dol­lis­ta val­voa ja suo­jel­la lai­vo­jen lii­ken­net­tä.

Ta­vastf­jär­de­nil­lä käy­tiin vuon­na 1789 iso me­ri­tais­te­lu, jos­sa ve­nä­läi­set aluk­set muu­ta­mak­si kuu­kau­dek­si on­nis­tui­vat es­tä­mään me­ri­lii­ken­teen Suo­men ran­nik­koa pit­kin ja myös mie­hit­tä­mään Pamps­ka­ta­nin. Ta­vastf­jär­de­nil­tä ja

sen ym­pä­ris­tös­tä löy­tyy var­sin mon­ta eri ai­ka­kau­si­na upon­nei­ta hyl­ky­jä ja alu­eel­la avat­tiin su­kel­ta­jil­le vuon­na 2018 Pork­ka­lan laa­ja ve­de­na­lai­nen hyl­ky­puis­to.