KIRKKONUMMI
Lauri Lavanti pyrkii eduskuntaan: “Haluan, että Suomi pärjää tekoälyn aikana omilla ehdoillaan”
KIRKKONUMMI
Kirkkonummen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja johtava ohjelmistokehittäjä, neljän lapsen isä Lauri Lavanti asettuu ehdolle eduskuntavaaleissa 2027. Tekoälyn muuttaessa yhteiskuntaa Lavanti haluaa turvata suomalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan tulevaisuuden. Lavanti ei ole jäänyt odottamaan. Hän on digitaalista itsenäisyyttä ajavan kansalaisaloitteen alullepanija. Aloite keräsi heinäkuussa vaaditut 50 000 kannatusilmoitusta ja etenee aikanaan seuraavan eduskunnan käsittelyyn.
Tekoäly on jo täällä, ja se koskettaa jokaista
Suomessa on rakennettu huipputeknologiaa vuosikymmeniä, Vaisalasta jäänmurtajiin, Nokiaan, Linuxiin ja Supercelliin. Lavannin mukaan tekoäly haastaa kirjoittamaan tähän tarinaan uuden luvun, ja Suomella on kaikki edellytykset olla edelläkävijä. Se vaatii kuitenkin, että nopeaa muutosta ymmärretään myös käytännön tasolla.
”Olen rakentanut turvallisia ohjelmistoja ja pankkijärjestelmiä yli vuosikymmenen. Kun päätetään koodista, hankinnoista tai salauksesta, tiedän, mistä puhutaan, ja haluan pitää huolen, että ratkaisut palvelevat jokaisen arkea”, Lavanti sanoo.
”Nyt kysymys on siitä, tapahtuuko muutos meidän ehdoillamme vai jonkun muun”, hän toteaa. ”Suomen on hyödyttävä tekoälystä. Meillä ei ole varaa valita passiivisuutta tekoälyn suhteen.”
Kirkkonummi tutustutti politiikkaan
Politiikka tuli Lauri Lavannille tutuksi jo lapsena. Perhe muutti Kirkkonummelle hänen ollessaan kolmevuotias, ja Lavanti kävi peruskoulun, lukion ja ammattikoulun Kirkkonummella. Isä Antti Lavanti oli aktiivinen kunnallispoliitikko 1990-luvulta vuoteen 2015 ja toimi muun muassa Kokoomuksen valtuustoryhmän sekä perusturvalautakunnan puheenjohtajana.
”Vaikka lapsena mielikuvani politiikasta olivat lähinnä isän kiireiset illat ja esitteiden jakaminen pitkin kyliä, sain kotoa ymmärryksen siitä, miten tärkeää politiikka on jokaisen ihmisen arjen kannalta.”
Vaikka isä ja poika päätyivät eri puolueisiin, Lavanti kokee keskustelun arvoista isän kanssa olevan helppoa. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja demokratia ovat hänelle tärkeitä, samoin markkinoiden ja yrittämisen merkitys taloudelle. Tasa-arvo näkyy Lavannille myös tekoina: hänen aloitteestaan Kirkkonummella liputetaan sateenkaarilipuilla kahdesti vuodessa. Nämä arvot ovat hänen mukaansa Vihreissä keskiössä, ja siksi hän kokee puolueen omakseen.
”Minulle tärkeintä on avoimuus ja rehellisyys, ja usko siihen, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä. Yhteisistä asioista pitää voida keskustella kenen tahansa kanssa, vaikka olisikin eri mieltä”, hän sanoo.
Kirkkonummen kaksikielisyys on myös aina tuntunut Lavannista arkiselta ja kotoisalta. Hänen isoäitinsä on suomenruotsalainen, ja toinen kotimainen kieli on ollut läsnä läpi lapsuuden.
Lavannin tie vei Otaniemeen, Aalto-yliopiston informaatioverkostojen koulutusohjelmaan, josta hän valmistui diplomi-insinööriksi. Hän on tehnyt yli kymmenen vuotta töitä ohjelmistokehittäjänä. Nykyään hän johtaa kehitystiimiä suomalaisessa pankissa ja tekee päivittäin töitä tekoälyn ja sen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen parissa.
”Informaatioverkostojen koulutus kasvattaa diplomi-insinöörejä, jotka näkevät laajoja kokonaisuuksia ja toimivat siltana teknologian tekijöiden ja muiden välillä, tai humoristisemmin ihmisten ja insinöörien välillä”, hän sanoo. ”Politiikassa tarvitaan juuri tätä: kykyä ymmärtää päätösten kokonaisvaikutukset ja sillan rakentamista päättäjien ja äänestäjien välille.”
Talous, sivistys ja vapaus
Lavannin poliittisessa ajattelussa toistuvat kolme teemaa: talous, sivistys ja vapaus.
Talous on Lavannille ennen kaikkea väline: sen on toimittava, jotta voidaan rahoittaa koulut, hoito ja muut palvelut. Tekoäly on hänen mielestään Suomen talouden suurin mahdollisuus, sillä se voi tuoda uusia yrityksiä, työpaikkoja ja älykkäämpiä julkisia palveluita. Ehtona on, että yhteinen raha käytetään viisaasti.
Konkreettisen esimerkin Lavanti ottaa omalta alaltaan. ”Kun kunta tai valtio ostaa ohjelmiston, sen toimittajaa pitää voida vaihtaa”, hän sanoo. ”Muuten syntyy toimittajariippuvuus, ja samasta järjestelmästä maksetaan yhä uudelleen. Se on suoraan veronmaksajien rahaa.” Ratkaisuksi hän tarjoaa avointa lähdekoodia ja hankintoja, jotka voi siirtää toimittajalta toiselle. Esimerkiksi Espoon ja muiden kaupunkien yhteistyössä kehittämän avoimen lähdekoodin varhaiskasvatusjärjestelmän voi mikä tahansa kunta ottaa käyttöön, kuten on yli kymmenen kuntaa ottanut.
Sivistyksestä puhuessaan Lavanti korostaa kaikenlaisen koulutuksen arvostusta. ”Menestyvä Suomi tarvitsee monenlaisia osaajia. Siksi olen huolissani ammatilliseen koulutukseen kohdistetuista leikkauksista.” Arvostus näkyy myös Kirkkonummen valtuustossa: viime syksyn talousarviossa Lavannin johtama Vihreä valtuustoryhmä puolusti kulttuurin määrärahoja. Tekoälyn aikakaudella oppimisen on hänen mukaansa jatkuttava läpi elämän, ja kirjastoilla on siinä erityinen tehtävä. ”Kirjasto on myös tässä ajassa keskeinen tasa-arvoteko. Se ei myy mitään eikä kerää dataa, vaan antaa jokaiselle pääsyn osaamiseen ja sivistykseen.”
Kolmas asia on vapaus, ja tässä Lavannin ääni käy vakavaksi. Tekoäly tekee massavalvonnasta teknisesti helppoa. Esimerkkinä hän nostaa yksityisviestien automaattisen skannauksen, josta EU:ssa on kiistelty. ”Konkreettinen epäily ennen skannausta on oikeusvaltion minimi”, hän sanoo. ”Yksityisyyden suoja on demokratian suojaa. Perusoikeuksia ei puolusteta vain hyvän sään aikana, vaan erityisesti silloin, kun sää on huono. Eikä sää ole ollut hyvä pitkään aikaan.”
Tavoitteena digitaalinen itsenäisyys
Visio Suomen tulevaisuudesta kiteytyy Lavannilla yhteen käsitteeseen: digitaalinen itsenäisyys.
”Se ei tarkoita eristäytymistä eikä sitä, että kaikki tehtäisiin itse”, hän tarkentaa. ”Se tarkoittaa, että meillä on aitoja kotimaisia ja eurooppalaisia vaihtoehtoja yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten rinnalla. Omassa hallinnassa olevia ratkaisuja silloin, kun niitä tarvitaan. Haluan, että Suomi käyttää teknologiaa omilla ehdoillaan.”
Ajatus ei ole marginaalinen. Sitran ja EVA:n kyselyssä lähes neljä viidestä suomalaisesta halusi vähentää Suomen teknologista ja taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista, vaikka piti maata edelleen tärkeänä turvallisuuskumppanina. Lavannin mielestä se on terve vaisto, joka kaipaa nyt käytännön tekoja.
Juuri siksi Lavanti uskoo, että päätökset kuuluvat ihmisille eivätkä koneille. ”Emme voi ulkoistaa tämän aikakauden tärkeimpiä päätöksiä sen paremmin koneille kuin yksittäisille yrityksillekään.”
Vaalikevättä Lavanti odottaa innolla.
”Haluan tehdä eduskunnassa samaa kuin valtuustossa: pitää huolta siitä, että yhteisillä varoilla rakennetaan asioita, jotka oikeasti palvelevat ihmisiä. Ja pitää kiinni periaatteista myös silloin, kun se on hankalaa”, hän sanoo. ”Kirkkonummi on antanut minulle juuret ja koulutuksen. Nyt haluan tehdä työtä sen eteen, että Suomi pärjää tekoälyn aikakaudella omilla ehdoillaan. Haluan varmistaa, että Suomeen syntyy tulevaisuuden yrityksiä ja työpaikkoja, että vapautemme on varmistettu teknologian kehittyessä, ja että kukaan ei jää kehityksen jalkoihin.”
LAURI LAVANTI
Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2027
Kirkkonummen kunnanvaltuutettu ja Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Johtava ohjelmistokehittäjä (DI, Aalto)
Neljän lapsen isä
Asunut Kirkkonummella 3-vuotiaasta
