Satu Holmlund
MAASTOPALOT
Maastopalojen riski kasvaa Suomessa - oravat taistelevat vastaanYMPÄRISTÖ
Suomessa syttyy vuosittain noin 2 500 maastopaloa. Länsi-Uudenmaan alueella rekisteröitiin 175 maastopaloa vuonna 2024. Niistä suurin osa johtuu ihmisten huolimattomuudesta.
Valtakunnallinen #käpypalaa-turvallisuusviestintäkampanja opastaa ja kannustaa ihmisiä turvalliseen tulen käsittelyyn, jonka tärkeyttä ilmastonmuutos korostaa entisestään.
Maastopalojen yleisimpiä syttymissyitä ovat nuotiot, grillit, risujen poltto ja tupakointi. Merkittävä osa jäisi syttymättä, jos ihmiset olisivat tarkempia ja varovaisempia tulen käsittelyssä. Palosuojelurahaston tukema #käpypalaa-kampanja pyrkii ehkäisemään paloja, ja se kohdistaa viestinsä erityisesti nuorille.
- Vaikka luonto on osa suomalaisten elämää, nuotion tekoa ja muita tulenkäsittelytaitoja ei saada äidinmaidossa. Jokainen sukupolvi tarvitsee tietoa ja opastusta. Nyt käynnistyvä Käpy palaa -kampanja onkin ensimmäinen toteutus konseptista, joka on suunniteltu elämään vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, kertoo Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston asiantuntija Oona Höök.
Kampanjan keulahahmoina Vili ja Veli
Turvallisen tulen käsittelyn puolestapuhujina toimivat oravakaverukset Vili Ja Veli. Heidän johdollaan kohderyhmää tavoitellaan niin sosiaalisen median, ulkomainonnan kuin koulujenkin kautta. Lisäksi viestiä jalkautetaan Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoon kuuluvien 21 pelastuslaitoksen kautta.
- Maastopaloissa kuten muissakin tulipaloissa ennaltaehkäisy on kaiken a ja o. Kun meidät hälytetään paikalle, tilanne on jo päällä. Käpy palaa -kampanja tarttuu todella tärkeään asiaan, kun se herättää miettimään ja opastaa, miten tulen kanssa siellä maastossa oikein pitää toimia, sanoo pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Kampanjan kotipesänä toimii kapypalaa.fi-verkkosivusto. Sieltä opettajat ja kaikki halukkaat voivat ladata tiiviin ja havainnollisen turvallisuusoppaan. Sivustolta löytyvät myös muun muassa voimassa olevat maastopalovaroitukset sekä somessa jaettavat Vili ja Veli -videot.
Kampanja- ja opetusmateriaalien suunnittelussa hyödynnettiin peruskoululaisille suunnattua tutkimusta.
- Tutkimuksessa selvisi, että esimerkiksi käsitteet avotuli ja maastopalovaroitus olivat monille vastaajille vieraita. Osa arveli jopa, ettei varoitusten aikana metsään kannata lainkaan mennä, sanoo dosentti ja erikoistutkija Brita Somerkoski Turun yliopistosta.
Ilmaston lämpeneminen lisää maastopalojen vaaraa
Vaikka suurten maastopalojen ehkäisy on ollut Suomessa varsin onnistunutta, Ilmatieteen laitoksen meteorologi Tuomo Bergmanin mukaan paloriski on kasvussa. Lämpötilan nousun myötä maasto kuivuu helpommin, ja lumien aikaisempi sulaminen aikaistaa palokauden alkamista.
- Ilmastonmuutos lisää palojen leviämistä suosivien olosuhteiden määrää todennäköisesti myös meillä.