KIRK­KO­NUM­MI

- Kaik­ki läh­ti liik­keel­le vii­me jou­lu­kuus­sa kun olin vä­sy­nyt päi­vän töis­tä ja ajat­te­lin se­lail­la vä­hän in­ter­ne­tiä. Jos­kus täl­lai­ses­sa het­kes­sä kat­se­len vaik­ka van­ho­ja moot­to­ri­pyö­riä ne­tis­sä, mut­ta aloin­kin tut­kia Suo­men me­ri­ar­ke­o­lo­gi­sen seu­ran verk­ko­si­vu­ja, jois­ta löy­tyy mm. 3D-mal­lin­nok­sia me­ren poh­jas­sa le­pää­vis­tä lai­vo­jen hy­lyis­tä. Siel­lä kiin­nos­tuin Suo­men­lah­del­la, Pork­ka­lan edus­tal­la ole­vas­ta hy­lys­tä, joka mie­les­tä­ni näyt­ti 1600- lu­vun so­ta­lai­val­ta tyk­ki­auk­koi­neen, ker­toi Tuk­hol­man yli­o­pis­ton tut­ki­ja Nik­las Eriks­son, joka lä­het­ti asi­an tii­moil­ta mei­lin suo­ma­lai­sel­le Mu­se­o­vi­ras­ton me­ri­ar­ke­o­lo­gi Min­na Koi­vi­kol­le ky­sel­len mah­dol­li­sia li­sä­tie­to­ja hy­lys­tä.

Koi­vi­kon vas­taus­pos­tis­ta kävi il­mi mm. se, et­tä hy­lys­tä oli löy­ty­nyt ruot­sa­lai­nen ko­lik­ko, äy­ri, vuo­del­ta 1636. Min­na Koi­vi­kon li­säin­for­maa­tio ja ruot­sa­lai­sen 1600-lu­vun lai­vas­toa kos­ke­va kir­jal­li­suus va­kuut­ti­vat me­ri­ar­ke­o­lo­gi Eriks­so­nin, et­tä ky­sees­sä on pi­nas­si Fal­ken, joka kuu­lui ku­nin­gas Kus­taa II Aa­dol­fil­le ja myö­hem­min ku­nin­ga­tar Kris­tii­nal­le.

Vuon­na 1651 upon­nut Fal­ken oli ai­koi­naan tär­keä osa Ruot­sin lai­vas­toa niin so­ta­toi­mis­sa kuin merk­ki­hen­ki­löi­den kul­jet­ta­ja­na.

Lai­va näyt­ti pie­nem­mäl­tä ver­si­ol­ta kuu­lui­sas­ta Vasa- lai­vas­ta kol­mi­ne mas­toi­neen ja veis­tok­si­neen. Li­säk­si lai­vas­sa oli pit­kä keu­la­pää ja tyk­ki­au­kot si­vuil­la.

Fal­ken on noin 35 met­riä keu­las­ta pe­rä­ran­kaan ja sii­nä oli 16-20 tyk­kiä - lu­ku­mää­rä vaih­te­lee eri vuo­si­na. Fal­ken on­kin maa­il­man par­hai­ten säi­ly­nyt ku­nin­kaal­li­nen pi­nas­si - no­pea, mu­ka­va ja ylel­li­sen tyy­li­käs pie­ni lai­va.

- Nik­las on eri­koi­sa­si­an­tun­ti­ja täs­sä asi­as­sa, hän on Fal­ke­nin iden­ti­fi­oi­nut. Me kaik­ki ol­laan ol­tu tääl­lä hy­vin on­nel­li­ses­ti Nik­lak­sen heh­kus­sa op­pi­mas­sa li­sää näis­tä 1600- lu­vun so­ta­lai­vois­ta. Mo­net suo­ma­lai­set ovat käy­neet Ruot­sis­sa Vasa- mu­se­os­sa ja osaa­vat ku­vi­tel­la pik­kui­sen pie­nem­män ja ai­koi­naan vä­hän me­ri­kel­poi­sem­man lai­van, joka muis­tut­taa Vasa- lai­vaa mut­ta se on nyt vaan me­ren poh­jas­sa osi­na, to­te­si Min­na Koi­vik­ko, joka oli hy­vin in­nois­saan pääs­ty­ään tut­ki­maan hyl­kyä yh­des­sä Nik­lak­sen kans­sa.

Syksyllä 1651 Falken ajoi karille Porkkalanniemen edustalla

Fal­ken ra­ken­net­tiin Tuk­hol­mas­sa vuo­si­na 1630-1631. Lai­van­ra­ken­ta­ja­mes­ta­ri oli luul­ta­vas­ti Hein Ja­kobs­son, joka oli muu­ta­maa vuot­ta ai­em­min saat­ta­nut val­miik­si huo­no-on­ni­sen Vasa-lai­van ra­ken­nus­työt.

Fal­ke­nis­ta teh­tiin hie­man pie­nem­pi kuin Va­sas­ta, mut­ta sii­hen oli ku­nin­gas Kus­taa II Aa­dol­fin ti­lauk­ses­ta ra­ken­net­tu suu­ret hy­tit ja muut mu­ka­vuu­det.

Ylel­lis­ten ti­lo­jen vuok­si Fal­ke­nia käy­tet­tiin kah­den vuo­si­kym­me­nen ajan pait­si sota-aluk­se­na, myös tär­kei­den ih­mis­ten kul­jet­ta­mi­seen. Fal­ke­nil­la on mat­kus­ta­nut usei­ta tun­net­tu­ja neu­vos­to­ja, dip­lo­maat­te­ja, ku­nin­kai­ta ja mui­ta his­to­ri­al­li­sia merk­ki­hen­ki­löi­tä.

Syk­syl­lä 1651 Fal­ken ajoi ka­ril­le Pork­ka­lan­nie­men edus­tal­la Suo­men­lah­den suul­la. Lai­va oli mat­kal­la Tuk­hol­maan kul­je­tet­tu­aan krei­vi Erik Sten­boc­kin Nar­vaan.

On­net­to­muu­den yk­si­tyis­koh­tia ei tun­ne­ta mut­ta pie­nem­pi alus Ug­g­lan (Pöl­lö) va­rus­tet­tiin ja lä­he­tet­tiin pai­kal­le aut­ta­maan mie­his­töä ja pe­las­ta­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon Fal­ke­nin ty­keis­tä ja va­rus­teis­ta.

- Toi­sin kuin suu­rem­mat ja tun­ne­tum­mat aluk­set, ku­ten Vasa, Äp­p­let tai Mars, Fal­ken oli ak­tii­vi­ses­ti käy­tös­sä. Fal­ken oli ol­lut läs­nä mo­nis­sa tär­keis­sä ja tun­ne­tuis­sa his­to­ri­al­li­sis­sa ta­pah­tu­mis­sa, ja hy­lys­tä voi op­pia pal­jon sii­tä, mil­tä täl­lai­nen alus näyt­ti, mi­ten se toi­mi ja mi­ten se oli si­sus­tet­tu, ker­too Nik­las Eriks­son, joka toi­mii tut­ki­ja­na Unoh­det­tu lai­vas­to -hank­kees­sa.

Fal­ke­nin hyl­ky löy­det­tiin jo vuon­na 1974 ja se on tä­hän as­ti tun­net­tu ni­mel­lä Varm­bå­dan tai Uu­ni­hyl­ky.

Unohdettu laivasto - Ruotsin ”sininen” kulttuuriperintö

Unoh­det­tu lai­vas­to - Ruot­sin ”si­ni­nen” kult­tuu­ri­pe­rin­tö 1450-1850 on mo­ni­tie­tei­nen tut­ki­mu­soh­jel­ma, joka kar­toit­taa, do­ku­men­toi ja tut­kii Ruot­sin lai­vas­toa.

Tut­ki­mu­soh­jel­mas­sa aluk­sia tut­ki­taan ja mah­dol­li­suuk­sien mu­kaan tun­nis­te­taan me­ri­ar­ke­o­lo­gi­sin ja muil­la me­ne­tel­mil­lä. Tut­ki­muk­ses­sa käy­te­tään sekä kir­jal­li­sia läh­tei­tä et­tä ar­ke­o­lo­gi­sia löy­tö­jä.

Oh­jel­ma kes­tää vuo­des­ta 2021 vuo­teen 2026, ja se to­teu­te­taan Tuk­hol­man yli­o­pis­ton me­ren­kul­ku­tut­ki­mus­kes­kuk­sen (CE­MAS), Me­ren­ku­lun ja lii­ken­ne­his­to­ri­an mu­se­oi­den (SMTM) ja Mu­se­o­vi­ras­ton yh­teis­työ­nä.

Tut­ki­mu­soh­jel­man suo­ma­lai­nen osuus tut­kii pää­a­si­as­sa Suo­men­lin­nan lin­noi­tuk­sen ym­pä­ril­lä ole­via hyl­ky­jä pro­jek­ti­pääl­lik­kö, me­ri­ar­ke­o­lo­gi Min­na Koi­vi­kon joh­dol­la, mut­ta ke­sä­kuun lop­pu­puo­lel­la yh­tei­set voi­ma­va­rat suun­nat­tiin vii­kon ajak­si Fal­ke­niin. Unoh­det­tu lai­vas­to -han­ket­ta ra­hoit­taa Riks­ban­kens Ju­bi­leums­fond.

SATU HOLM­LUND