KIRK­KO­NUM­MI

– Kirk­ko­num­mi­kin sai al­kun­sa kir­kon ra­ken­ta­mi­ses­ta, muis­tut­taa tie­to­kir­jai­li­ja Jaro Kar­ki­nen.

Kirk­ko­num­me­lai­nen his­to­ri­an asi­an­tun­ti­ja Jaro Kar­ki­nen on ot­ta­nut haas­teen vas­taan ja joh­dat­te­lee seu­raa­vas­sa Mies­ten Per­jan­tai -il­las­sa 28.11. kes­kus­te­luun tee­mal­la ”Opet­taa­ko kir­kon his­to­ria mi­tään?“.

Kar­ki­nen on Evits­ko­gis­sa asu­va tie­to­kir­jai­li­ja, joka on vii­me vuo­det työs­tä­nyt kuu­si­o­sais­ta kir­ja­sar­jaa paa­vien his­to­ri­as­ta. Use­an vuo­den kes­tä­vän, mit­ta­van kir­joi­tus­hank­keen on mah­dol­lis­ta­nut suo­ma­lais­ten do­mi­ni­kaa­ni­vel­jien kir­jas­to- ja kult­tuu­ri­kes­kus Stu­dium Cat­ho­li­cum. Kar­ki­nen on myös luot­ta­mus­hen­ki­lö­nä seu­ra­kun­nas­sa.

– Ei­vät enää kaik­ki tun­nis­ta, et­tä meil­lä kir­kol­la on val­ta­van pal­jon pi­dem­pi his­to­ria kuin mo­nil­la maal­li­sil­la ins­ti­tuu­ti­oil­la. Jo­ten on huo­mat­ta­vat pe­rus­te­lut ky­syä, on­ko kir­kon his­to­ri­al­la sa­not­ta­vaa ny­ky­päi­vän ih­mi­sel­le. Oli­si­ko jo­ta­kin opit­ta­vaa?

Kris­til­li­nen ai­ka­kä­si­tys rik­koo ra­jo­ja. Kar­ki­sen mu­kaan voi­daan hy­vin sa­noa, et­tä kris­til­li­syy­den sa­no­man al­ku­läh­de on yh­tä lä­hel­lä mei­tä kuin var­hai­sia kirk­koi­si­ä­kin.

– Lu­te­ri­lai­si­na­kin olem­me usein pa­lan­neet vaik­ka­pa kirk­ko­tai­tees­sam­me ja saar­na-ai­heis­sa suo­raan evan­ke­liu­mi­teks­tien juu­ril­le. Ka­to­li­sel­la puo­lel­la vuo­si­sa­to­jen his­to­ri­an ha­vi­na on vah­vem­min­kin läs­nä. Ja vaik­ka re­for­maa­ti­os­sa pal­jon tätä pe­rin­net­tä jäi mu­ka­na pois, esi­mer­kik­si Lut­her ei lain­kaan tor­ju­nut in­noi­tuk­sen ot­ta­mis­ta hy­veel­li­ses­ti elä­neis­tä en­ti­sai­ko­jen kris­ti­tyis­tä.

Kar­ki­nen pa­laut­taa mie­liin, et­tä var­sin­kin vii­me vuo­si­sa­dal­la esi­mer­kik­si van­ho­ja kes­ki­ai­kai­sia kirk­ko­maa­lauk­sia alet­tiin pal­jas­taa esiin. Kirk­ko­num­men kir­kos­sa ne to­sin ei­vät ole säi­ly­neet, mut­ta kes­ki­ai­kais­ta his­to­ri­a­ku­vas­toa ta­paa ai­van lä­hi­seu­duil­la. Esi­merk­kei­nä In­koo, Siun­tio, Loh­ja ja Es­poo.

– Kes­ki­ai­kai­nen kirk­ko-oi­keus tai paa­vien so­dat Ita­li­an pik­ku­val­ti­oi­den kans­sa saat­ta­vat toki ol­la se­ka­vaa set­vit­tä­vää asi­aan vih­kiy­ty­mät­tö­mäl­le, Kar­ki­nen myön­tää.

– Mut­ta pal­jon on sel­lais­ta­kin, min­kä tun­nis­tam­me heti omas­ta ajas­tam­me. Esi­mer­kik­si kir­kon ja val­ti­o­val­lan suh­de pu­hut­ti niin Roo­man kei­sa­ri Kons­tan­ti­nus Suu­ren kuin Ruot­sin ku­nin­gas Kus­taa Vaa­san ajan kris­tit­ty­jä. Ja ai­he on yhä ajan­koh­tai­nen. Sa­mal­la ta­val­la te­o­lo­gi Au­gus­ti­nus, köy­hien puo­lus­ta­ja As­si­sin Fran­cis­cus tai je­sui­it­tai­sä Ig­na­tius Lo­yo­la ja hei­dän kir­joi­tuk­set ovat in­noit­ta­neet uu­sia su­ku­pol­via, vaik­ka he eli­vät ko­vin eri­lai­si­na maa­il­ma­nai­koi­na.

Kar­ki­nen pai­not­taa kir­kon his­to­ri­an ole­van mer­kit­tä­vä osa kan­sal­lis­ta ker­to­mus­tam­me. Kun kris­ti­nus­ko ran­tau­tui meil­le, ot­ti­vat suo­ma­lai­set Raa­ma­tun suu­ret ker­to­muk­set ja an­tii­kin mart­tyy­rien kär­si­myk­set myös omak­si esi­his­to­ri­ak­seen. Pit­kän ajan suo­ma­lai­set oli­vat myös paa­vin alai­suu­des­sa, ja täl­tä kau­del­ta ovat upe­at ki­vi­kirk­kom­me.

Mar­ras­kui­nen Mies­ten Per­jan­tai -il­ta on 28.11. Ko­koon­tu­mi­nen on toi­mi­ti­la El­le­nis­sä, Kaup­pa­kes­kus Kir­si­kas­sa Kirk­ko­num­men kes­kus­tas­sa, ai­van Ci­ty­mar­ke­tin vie­res­sä. Oh­jel­ma al­kaa klo 19. Il­lan isän­tä Rei­jo Tu­ru­nen lait­taa il­ta­pa­laa tar­jol­le jo 18.30. Lo­puk­si on Mark­ku Pie­ti­läi­sen pi­tä­mä har­taus.

– Toi­vo­tam­me läm­pi­mäs­ti mu­kaan näi­hin luot­ta­muk­sel­li­siin ja avoi­miin ko­koon­tu­mi­siin kirk­ko­num­me­lais­ten li­säk­si mie­het naa­pu­ri­kun­nis­ta ja kau­em­paa­kin, ko­ros­taa Rei­jo Tu­ru­nen.

JAAK­KO RAH­JA