Moottoritiet ja niiden kiihdy­tys­rampit ovat tuuli­la­si­va­hingon riskipaikat

AU­TOI­LU

Lä­hi­Ta­pi­o­la kor­vaa vuo­sit­tain noin 50 000 au­to­jen la­si­va­hin­koa. Kor­vat­tu­jen va­hin­ko­jen mää­rä on kas­va­nut jat­ku­vas­ti. Ke­vääl­lä lu­mes­ta va­pau­tu­vat tiet ja niil­le tal­ven jäl­jil­tä jää­neet ki­vet ja nas­tat li­sää­vät va­hin­ko­ris­kiä. Jos tuu­li­la­siin tu­lee is­ke­mä, se kan­nat­taa kor­jaut­taa no­pe­as­ti.

- Tun­tuu, et­tä ih­mi­set ovat ai­em­paa tie­toi­sem­pia la­si­va­hin­ko­jen ris­kis­tä. Kun tal­vet ovat muut­tu­neet ai­em­paa lau­hem­mik­si ja tiet ovat use­am­min su­la­na, saat­ta­vat ren­kais­ta len­tä­vät ki­vet ja nas­tat her­kem­min vau­ri­oit­taa tuu­li­la­sia. Myös au­to­la­seis­sa li­sään­ty­nyt hie­no­tek­niik­ka voi osal­taan li­sä­tä kiin­nos­tus­ta va­rau­tu­mi­seen, ar­vi­oi Lä­hi­Ta­pi­o­lan Uu­si­maa, Jär­ven­pään toi­mis­ton ajo­neu­vo­va­hin­ko­tar­kas­ta­ja Vil­le Mäki.

PIENEN kiveniskemän aiheuttama vaurio saattaa lämpötilavaihteluiden saattamana aiheuttaa suuren halkeman, mikäli sitä ei korjata ajoissa.

Jussi Salo

La­si­va­hin­got ovat toi­sek­si ylei­sin Lä­hi­Ta­pi­o­lan kas­ko­va­kuu­tuk­ses­ta kor­vat­tu ajo­neu­vo­va­hin­ko. Sitä ylei­sem­min asi­ak­kail­lem­me kor­va­taan kas­kos­ta vain au­to­pal­ve­lu- eli hi­naus­va­hin­ko­ja. Vii­me vuo­si­na au­to­jen tuu­li- ja mui­den la­sien kor­jauk­sia ja vaih­to­ja on kor­vat­tu noin 50 000 vuo­sit­tain. Lä­hi­Ta­pi­o­la Uu­si­maal­la kor­vat­tiin vuon­na 2025 va­jaa 5000 tuu­li­la­si­va­hin­koa, mikä te­kee noin 60 va­hin­koa vii­kos­sa.

- Vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den ai­ka­na kor­vaa­miem­me la­si­va­hin­ko­jen mää­rä on li­sään­ty­nyt sel­väs­ti. Osal­taan tätä se­lit­tää kas­va­nut mark­ki­na­o­suu­teem­me ja se, et­tä yhä use­am­pi au­toi­li­ja ha­lu­aa ot­taa au­tol­leen la­si­tur­van si­säl­tä­vän va­kuu­tuk­sen. Va­hin­ko­jen suh­teel­li­ses­sa mää­räs­sä ei kui­ten­kaan ole näh­tä­vis­sä kään­net­tä las­kuun, jo­ten ris­ki on hyvä tie­dos­taa eten­kin näin ke­vääl­lä, ker­too Lä­hi­Ta­pi­o­la Uu­si­maan mark­ki­noin­ti- ja vies­tin­tä­pääl­lik­kö Chris­tof­fer Wick­holm.

Lasivahinkojen sesonki ajoittuu maalis-toukokuulle

- Moni saat­taa aja­tel­la, et­tä jos tuu­li­la­siin on tul­lut pie­ni is­ke­mä, sitä ei kan­na­ta kor­jaut­taa en­nen kuin tal­vi­ren­kaat on vaih­det­tu pois al­ta. Yk­si la­si­va­hin­ko­ja ai­heut­ta­va te­ki­jä, kun ovat tal­vi­ren­kais­ta ir­ron­neet ja lii­ken­tees­sä kim­poi­le­vat nas­tat ja pie­net ki­vet. Sä­rön kor­jaus­ta ei kui­ten­kaan kan­na­ta ly­kä­tä, sil­lä jos vau­rio laa­je­nee ja lasi jou­du­taan vaih­ta­maan, kor­jauk­ses­ta voi tul­la pal­jon kal­liim­pi ja enem­män ai­kaa vie­vä, sa­noo Mäki. Vil­kas­lii­ken­tei­set tiet, mis­sä on isot no­peu­det ovat suu­rem­pi ris­ki ki­ve­nis­kuun. Moot­to­ri­tiet ja nii­den kiih­dy­tys­ram­pit nou­se­vat usein esil­le va­hin­koil­moi­tuk­sis­sa.

Kor­jaa­mi­nen on myös ai­na ym­pä­ris­tön kan­nal­ta vas­tuul­li­sem­pi ja eko­lo­gi­sem­pi vaih­to­eh­to kuin la­sin­vaih­to.

Pieni särö on nopea korjata – vahinkojen hinnat nousussa

Har­mit­to­mal­ta näyt­tä­vä särö tuu­li­la­sis­sa voi hai­ta­ta kul­jet­ta­jan nä­ky­vyyt­tä ja esi­mer­kik­si häi­käis­tä ikä­väs­ti ke­vä­tau­rin­gon pais­ta­es­sa. Ke­vääl­lä vau­rio voi läh­teä laa­je­ne­maan, kun läm­pö­ti­la sa­haa nol­lan mo­lem­min puo­lin ja ik­ku­naan koh­dis­tuu aja­es­sa tä­ri­nää ja pai­net­ta.

- Pää­sään­töi­ses­ti vie­lä noin kah­den eu­ron ko­li­kon ko­koi­nen is­ke­mä voi­daan kor­ja­ta. Jos vau­ri­o­koh­ta on py­sy­nyt puh­taa­na, ei kor­jauk­ses­ta yleen­sä jää nä­ky­vää jäl­keä. Sä­rön suo­jak­si voi heti is­ke­män sa­tut­tua lait­taa esi­mer­kik­si teip­pi­pa­lan, jot­ta sin­ne ei pää­se li­kaa tai tie­suo­laa, vink­kaa Mäki.

Lä­hi­Ta­pi­o­lan va­hin­ko­ti­las­to­jen mu­kaan la­si­va­hin­ko­jen kor­jauk­set ovat kal­lis­tu­neet 2020-lu­vul­la. Sä­rön kor­jauk­ses­ta voi edel­leen sel­vi­tä hy­vin al­le sa­ta­sel­la, mut­ta la­sin­vaih­dos­sa hin­nat liik­ku­vat pa­ris­ta sa­das­ta rei­lus­ti yli tu­han­nen­kin eu­ron. Mitä tek­ni­sem­pi ja har­vi­nai­sem­pi lasi on ky­sees­sä, sitä kal­liim­mak­si la­sin­vaih­to voi tul­la.

Uusien autojen laseissa turva­tek­no­logiaa

Mäki ker­too, et­tä eten­kin uu­dem­pien au­to­jen la­seis­sa on tur­va- ja mu­ka­vuus­tek­no­lo­gi­aa, joka nos­taa kor­jaus­kus­tan­nuk­sia. Sik­si uu­dem­mil­le au­toil­le ha­lu­taan­kin yleen­sä la­si­va­kuu­tus.

- Uu­sien au­to­jen tuu­li­la­sei­hin on kyt­ket­ty eri­lai­sia an­tu­rei­ta, tun­nis­ti­mia ja ka­me­roi­ta, jot­ka vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si au­to­maat­tis­ten va­lo­jen, il­mas­toin­nin ja tur­va­lait­tei­den, ku­ten kais­ta­vah­tien, toi­min­taan. Jos lasi hal­ke­aa ja se jou­du­taan vaih­ta­maan, pi­tää lait­teis­to­ja sää­tää uu­sik­si. Mitä pi­dem­pään au­ton omal­la, al­ku­pe­räi­sel­lä la­sil­la siis pär­jää, sitä var­mem­min ko­ko­nai­suus toi­mii, vaik­ka kor­jaa­jat ovat­kin usein ai­ka vel­ho­ja, sa­noo Mäki.

Vaihdettu tuulilasi kalibroidaan

Tuu­li­la­sin vaih­to saat­taa vaa­tia uu­dem­mis­sa au­tois­sa tuu­li­la­sin etu­ka­me­ran ka­lib­roin­nin, ker­too Mat­ti Salo tuu­li­la­sin­vaih­to­ja Es­poos­sa te­ke­väs­tä Tip Top Au­tos­ta. - Ka­lib­roin­ti on tär­ke­ää, jot­ta au­ton eri­lai­set tur­va­jär­jes­tel­mät toi­mi­si­vat edel­leen luo­tet­ta­vas­ti. Tuu­li­la­siin si­joi­tet­tu ka­me­ra oh­jaa ajo­neu­von ym­pä­ris­tö­val­von­taan liit­ty­viä jär­jes­tel­miä. Eri­lai­set kul­jet­ta­jaa avus­ta­vat jär­jes­tel­mät aut­ta­vat kul­jet­ta­jaa te­ke­mään ha­vain­noin­tia lii­ken­ne­vir­ras­ta ja ne voi­vat tar­vit­ta­es­sa puut­tua jopa aja­mi­seen. Kul­jet­ta­jan tu­ki­jär­jes­tel­mät käyt­tä­vät hy­väk­seen jär­jes­tel­mäs­tä riip­pu­en eri­puo­lil­le ajo­neu­voa si­joi­tet­tu­ja ka­me­ra-, tut­ka,- Li­DAR- ja ult­ra­ää­ni­tun­nis­ti­mia, jot­ka vaa­ti­vat ka­lib­roin­nin mää­rät­ty­jen kor­jaus­töi­den jäl­keen.

UUTTA tuulilasia valitessa kannattaa varmistua siitä, että uusi lasi ja asennus sisältää takuun työlle ja lasin toimivuudelle, sillä nykyaikaiset lasit sisältävät paljon erilaista tekniikkaa, kuten esimerkiksi lämmitystä, lämpösäteilyä heijastavaa tai absorboivaa solar-pinnoitusta, sadetunnistimia, kameroita, valotunnistimia ja sekä jopa HUD-näyttöjä, kertoo Matti Salo tuulilasin vaihtoja ja korjauksia tekevästä Tip Top Autosta.

Jussi Salo

Ylei­sim­piä kul­jet­ta­jaa avus­ta­via toi­min­to­ja ovat lii­ken­ne­merk­kien tun­nis­tus, kais­tan­vaih­don va­roi­tin, hä­tä­jar­ru­tus­jär­jes­tel­mä, älyk­käät kau­ko­va­lot, tör­mäys­va­roi­tus, mu­kau­tu­va va­ki­o­no­peu­den­sää­din, kais­tan­pi­to­a­vus­tin sekä ja­lan­kul­ki­jan tun­nis­tus.

Tuu­li­la­sin ka­lib­roin­ti kuu­luu ai­na va­kuu­tuk­sen pii­riin. Jos mak­sat la­sin­vaih­don it­se ka­lib­roin­nin hin­ta riip­puu sii­tä, mit­kä toi­min­not tuu­li­la­sis­sa ovat ja mit­kä osat edel­lyt­tä­vät ka­lib­roin­tia au­ton­val­mis­ta­jan oh­jei­den mu­kai­ses­ti. Ka­lib­roin­ti kes­tää yleen­sä al­le tun­nin.

Uut­ta tuu­li­la­sia va­li­tes­sa kan­nat­taa var­mis­tua sii­tä, et­tä uu­si lasi ja asen­nus si­säl­tää ta­kuun työl­le ja la­sin toi­mi­vuu­del­le, sil­lä ny­ky­ai­kai­set la­sit si­säl­tä­vät pal­jon eri­lais­ta tek­niik­kaa, ku­ten esi­mer­kik­si läm­mi­tys­tä, läm­pö­sä­tei­lyä hei­jas­ta­vaa tai ab­sor­boi­vaa so­lar-pin­noi­tus­ta, sa­de­tun­nis­ti­mia, ka­me­roi­ta, va­lo­tun­nis­ti­mia ja sekä jopa HUD-näyt­tö­jä, vink­kaa Salo. Täl­löin au­to toi­mii myös tuu­li­la­sin vaih­don jäl­keen niin kuin pi­tää­kin.