KIRKKONUMMEN seurakuntakeskus.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
Kirkkonummen seurakuntakeskus ei ole mikä tahansa sivukylän lautahökkeli
Paikkakunnan identiteetti rakentuu kulttuurimaiseman kautta, joka muodostuu sekä luonnonympäristöstä että rakennetusta ympäristöstä. Seurakuntakeskus muodostaa olennaisen osan Kirkkonummen kunnan kehittyvää keskustaa ja samalla kunnan julkista identiteettiä yhdessä Pyhän Mikaelin kirkon, Fyyrin ja tulevan Lukiokeskuksen kanssa. Akateemikko Juha Leiviskän suunnittelema Seurakuntakeskus ja JKMM arkkitehtien suunnittelema Fyyri ovat maailmanluokan arkkitehtuuria ja siksi kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä rakennuksia. Kirkkonummella näiden rinnalle kolmanneksi voi nostaa Saarinen-Geselius-Lindgrenin suunnitteleman Hvitträskin ateljeerakennuksen.
Kuntalaisilla on runsaasti ideoita Seurakuntakeskuksen käytölle
Arkkitehtuurin ja rakentamisen asiantuntijat ovat kertoneet, että rakennus on mahdollista korjata järkevällä tavalla ja julkisuudessa esillä olleet sisäilmaongelmat on mahdollista poistaa.
Valon sieppaaja -elokuvan esitykset Fyyrissä ovat avanneet monien silmät Juha Leiviskän arkkitehtuurin ainutlaatuisuudelle, ja samalla virittäneet innostuneen keskustelun rakennuksen tulevista käyttömahdollisuuksista. Olen kuunnellut herkällä korvalla kuntalaisten keskustelua, heidän kokemuksiaan Seurakuntakeskuksesta ja mielenkiintoisia ajatuksiaan sen tulevasta käytöstä. Rakennus on monille tärkeä, ei pelkästään niille monille, jotka ovat saaneet nauttia sen kauniissa ja akustisesti hienossa pääsalissa Kirkkonummen kamariorkesterin lukuisista korkeatasoisista konserteista. Tilan harras kauneus on luonut arvokkaan henkisen ympäristön myös monille kuntalaisten muistotilaisuuksille.
Kuntalaiset ovat nostaneet esille mielenkiintoisen ajatuksen Suomen ja Kirkkonummen kunnan historiaan liittyvästä Parenteesiaikaa käsittelevästä museosta. Olisivatko maamme veteraanijärjestöt, eri säätiöt sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnostuneita yhteistyöstä tämänkaltaisen ajatuksen toteuttamisessa? Kamariorkesterin jäsenet pitävät rakennusta toiminnalleen edelleen tärkeänä. Monet kuntalaiset kaipaavat keskustaan kulttuurikeskusta gallerioineen. Kaikkiin näihin Seurakuntakeskus olisi sijaintinsa ja arkkitehtuurinsa puolesta erittäin sopiva. Ideoita ja tarpeita riittää.
Miten luoda polku Seurakuntakeskuksen säilyttämiselle ja sen uudelle käytölle?
Monet asiat ratkeavat, kuten varmasti tämäkin, kun asiasta kiinnostuneet yhteistyöhaluiset, idearikkaat ja avarakatseiset ihmiset saadaan saman pöydän ääreen miettimään ratkaisun mahdollisuuksia ja käymään keskusteluja ideoiden toteuttamisesta niistä kiinnostuneiden yhteistyötahojen kanssa.
Olisiko mahdollista liittää hanke kunnan juuri hyväksymän 700 vuotta sivistystä -kuntastrategian toteuttamiseen ja juhlia vuonna 2030 uuden ”…keskuksen” vihkiäisiä? Tämä olisi todella kaunis hatunnosto sivistykselle.
Yksi mahdollinen tapa edistää hankkeen suunnittelua on järjestää yleinen kilpailu Seurakuntakeskuksen ja sitä ympäröivän alueen suunnittelusta, kuten tehtiin Helsingin Meri-Rastilan monitoimitalon suunnittelussa. Esimerkkiä voi myös ottaa Alvar Aallon Paimion parantolan pelastamisesta kulttuurikäyttöön.
YRJÖ SOTAMAA
Professori Emeritus
Aalto-yliopisto
