EDUSKUNNASSA on viime viikolla jätetty kirjallinen kysymys rantaradan mahdollisuuksiin saada EU-rahoitusta. Lisäksi kysymyksessä halutaan tietää, aiotaanko selvittää Rantaradan roolia tulevassa kansainvälisessä Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydessä sekä Helsingin–Raaseporin–Hangon–Saksan/Puolan rautatiekäytävän kehittämistä osana kansainvälistä kuljetusketjua.
Jussi Salo
RANTARATA
Kansanedustajat haluavat Rantaradan osaksi Helsinki–Turku–Tukholma-selvitystä
RANTARATA
Rantaradalle on saatava asema Suomen Eurooppaan yhdistävänä junaratayhteytenä:
Eduskunnassa on viime viikolla jätetty kirjallinen kysymys rantaradan mahdollisuuksiin saada EU-rahoitusta. Lisäksi kysymyksessä halutaan tietää, aiotaanko selvittää Rantaradan roolia tulevassa kansainvälisessä Helsinki–Turku–Tukholma-yhteydessä sekä Helsingin–Raaseporin–Hangon–Saksan/Puolan rautatiekäytävän kehittämistä osana kansainvälistä kuljetusketjua.
Kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet Henrik Wickström (RKP, ensimmäinen allekirjoittaja), Johan Kvarnström (SDP) ja Maaret Castrén (Kokoomus).
– Rantarataa ja yhteyttä Hankoon tulisi tarkastella kokonaisuutena. Ne voivat muodostaa osan laajempaa kansainvälistä kuljetusketjua: Helsinki–Raasepori–Hanko–Saksa/Puola, joka yhdistyisi meriliikenteeseen ja eurooppalaiseen rautatieverkostoon. Me kysymyksen allekirjoittaneet haluamme myös nähdä Rantaradan osana valtion Helsinki–Turku–Tukholma-selvitystä. Tavoite tässä on selkeä – vahvistaa Rantaradan mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta, sanoo Wickström.
Nykyisen hallituskauden aikana valtio on investoinut 80 miljoonaa euroa Helsingin ja Turun väliseen Rantarataan. Samalla merkittävä investointitarve on edelleen olemassa. Esille on muun muassa nostettu noin 200 miljoonan euron investointitarve sekä uuden junien kohtaamispaikan rakentaminen Siuntioon.
Rantaradan merkitys ulottuu huomattavasti alueellista henkilöliikennettä laajemmalle. Rata kuuluu EU:n TEN-T-verkostoon, ja sillä on tärkeä yhteys Inkoon ja Hangon satamiin. Hangon kautta on mahdollisuus yhdistää rautatieliikenne, meriliikenne ja kansainväliset kuljetusketjut Keski-Eurooppaan.
Samalla keskustellaan tulevasta liikenneyhteydestä Helsingin, Turun ja Tukholman välillä. Tässä yhteydessä hallituksen tulisi selvittää selkeästi, mikä rooli Rantaradalla voisi olla ja millaisia mahdollisuuksia sen kehittämiseen olisi saada EU-rahoitusta.
