Nissniku-talon massii­vi­puu­rungon asennukset alkavat

MA­SA­LA

Kirk­ko­num­mel­le ra­ken­net­ta­van Nis­s­ni­ku‑ta­lon mas­sii­vi­puu­run­gon asen­nus­työt käyn­nis­ty­vät tou­ko­kuun alus­sa. Työ­maa siir­tyy sen myö­tä seu­raa­vaan ra­ken­nus­vai­hee­seen, jos­sa kan­ta­vat puu­ra­ken­teet asen­ne­taan ai­em­min val­mis­tu­nei­den pe­rus­tus­ten ja be­to­nie­le­ment­ti­ra­ken­tei­den pääl­le.

Nis­s­ni­ku‑ta­lon ra­ken­ta­mi­ses­ta elin­kaa­ri­mal­lil­la vas­taa SRV. Ra­ken­nus­työt käyn­nis­tyi­vät ke­säl­lä 2025 pur­ku­töil­lä, jon­ka jäl­keen työ­maal­la on teh­ty maan­ra­ken­nus‑ ja pe­rus­tus­töi­tä sekä to­teu­tet­tu be­to­nie­le­ment­ti­ra­ken­tei­ta.

Ra­ken­nuk­seen si­joit­tu­vat Nis­s­ni­kun yh­te­näis­kou­lun vuo­si­luo­kat 1.–9. sekä Ma­sa­lan kir­jas­to ja nuo­ri­so­ti­lat. Ky­sees­sä on noin 9 500 brut­to­ne­li­ö­met­rin laa­jui­nen mo­ni­toi­mi­ja­ra­ken­nus.

Osa palveluverkon uudistamista

Nis­s­ni­ku‑talo on osa Kirk­ko­num­men pal­ve­lu­ver­kon uu­dis­ta­mis­ta, jota oh­jaa vuon­na 2024 val­mis­tu­nut pal­ve­lu­verk­ko­sel­vi­tys. Sel­vi­tyk­ses­sä on tar­kas­tel­tu kun­nan vä­es­tö­ke­hi­tys­tä, pal­ve­lu­tar­pei­ta ja ra­ken­nus­kan­nan kun­toa sekä lin­jat­tu tu­le­via in­ves­toin­te­ja.

Ma­sa­lan alu­eel­la kun­ta ko­ko­aa kou­lun, kir­jas­ton ja nuo­ri­so­pal­ve­lut sa­maan ra­ken­nuk­seen. Rat­kai­sul­la vä­hen­ne­tään eril­lis­ten toi­mi­ti­lo­jen tar­vet­ta ja mah­dol­lis­te­taan ti­lo­jen käyt­tö eri toi­min­toi­hin vuo­ro­kau­den eri ai­koi­na.

Kun­nan nä­kö­kul­mas­ta kyse on eri­tyi­ses­ti ti­la­ver­kon hal­lin­nan ja en­na­koi­ta­vuu­den pa­ran­ta­mi­ses­ta.

– Yh­dis­tä­mäl­lä usei­ta pal­ve­lu­ja sa­maan ra­ken­nuk­seen voim­me vä­hen­tää eril­lis­ten kiin­teis­tö­jen kor­jaus‑ ja yl­lä­pi­to­tar­vet­ta ja sa­mal­la pa­ran­taa ti­lo­jen laa­tua ja käy­tet­tä­vyyt­tä, sa­noo Kirk­ko­num­men kun­nan vas­taa­va toi­mi­ti­la­joh­ta­ja Han­ne Ny­lund.

Yh­teis­käyt­tö tu­kee sitä, et­tä ti­lo­ja voi­daan käyt­tää te­hok­kaas­ti myös il­tai­sin ja vii­kon­lop­pui­sin il­man pääl­lek­käi­siä in­ves­toin­te­ja.

Massii­vi­puu­rungon asennukset vaikuttavat liikenteeseen

Mas­sii­vi­puu­run­gon asen­nuk­set to­teu­te­taan sää­suo­jan al­la. Sää­suo­ja­ra­ken­teet ja työ­maan ti­lan­tar­ve vai­kut­ta­vat Se­pän­ky­län­tien lii­ken­ne­jär­jes­te­lyi­hin ra­ken­nu­sa­lu­een koh­dal­la.

Vä­li­ai­kais­ten lii­ken­ne­jär­jes­te­ly­jen ar­vi­oi­daan ole­van voi­mas­sa sää­suo­jan pur­ka­mi­seen saak­ka, ar­vi­ol­ta mar­ras­kuun 2026 lop­puun. Työ­maan olo­suh­tei­ta seu­ra­taan useis­ta mit­taus­pis­teis­tä, ja kos­teu­den­hal­lin­ta pe­rus­tuu etu­kä­teen laa­dit­tui­hin suun­ni­tel­miin.

Ta­voit­tee­na on saa­da mas­sii­vi­pui­set ele­ment­ti­a­sen­nuk­set val­miik­si elo­kuun lop­puun men­nes­sä. Tä­män jäl­keen työ­maal­la jat­ke­taan jul­ki­si­vu‑ ja ve­si­kat­to­töil­lä.

Massii­vi­puu­ra­kenteet tukevat kunnan ilmas­to­ta­voit­teita

Nis­s­ni­ku‑ta­lon kan­ta­vat ra­ken­teet to­teu­te­taan mas­sii­vi­puus­ta val­mis­te­tuil­la CLT‑ele­men­teil­lä. Ra­ken­nuk­seen asen­ne­taan noin 2 400 kuu­ti­o­met­riä mas­sii­vi­puu­ta, joka si­too hiil­tä ra­ken­tei­siin koko ra­ken­nuk­sen käyt­töi­än ajan.

– Ra­ken­nuk­seen si­tou­tu­neen puun hii­li­va­ras­to on ar­vi­ol­ta noin 1 500 ton­nia hii­li­di­ok­si­dia (CO₂e). Kyse on puu­hun si­tou­tu­nees­ta bi­o­gee­ni­ses­tä hii­les­tä, joka py­syy va­ras­toi­tu­nee­na ra­ken­teis­sa niin kau­an kuin ma­te­ri­aa­li on käy­tös­sä. Ra­ken­nus toi­mii si­ten pit­kä­ai­kai­se­na hii­li­va­ras­to­na myös tu­le­vis­sa käyt­tö­tar­koi­tuk­sis­sa, mi­kä­li ra­ken­tei­ta hyö­dyn­ne­tään uu­del­leen tai kier­rä­te­tään elin­kaa­ren pääs­sä, ker­too Mik­ko Lei­no, puu­ra­ken­ta­mi­sen ke­hit­tä­mi­sen joh­ta­ja SRV:ltä.

– Nis­s­ni­kun mo­ni­toi­mi­ja­ta­lo on Suo­men en­sim­mäi­nen han­ke, jos­sa vä­li­poh­jis­sa hyö­dyn­ne­tään CLT-ri­pa­laat­ta­ra­ken­net­ta. Rat­kai­su yh­dis­tää CLT-le­vyn ja lii­ma­puu­ri­po­jen edut ra­ken­ne­lii­mat­tu­na tuot­tee­na, mah­dol­lis­ta­en erit­täin pit­kät jän­ne­vä­lit il­man vä­li­pi­la­rei­ta. Tämä li­sää ti­lo­jen muun­to­jous­ta­vuut­ta ja vä­hen­tää ma­te­ri­aa­lin ko­ko­nais­mää­rää, Lei­no jat­kaa.

Puun käyt­tö kan­ta­vis­sa ra­ken­teis­sa pie­nen­tää ra­ken­ta­mi­sen elin­kaa­ren ai­kai­sia kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jä ver­rat­tu­na rat­kai­sui­hin, jois­sa ra­ken­teet pe­rus­tu­vat pää­o­sin be­to­niin. Puu on uu­siu­tu­va ra­ken­nus­ma­te­ri­aa­li, ja mas­sii­vi­puu­ra­ken­teet voi­daan hyö­dyn­tää uu­del­leen ra­ken­nuk­sen elin­kaa­ren päät­ty­es­sä.

Kirk­ko­num­mi kuu­luu HIN­KU‑ver­kos­toon, jos­sa kun­nat ovat si­tou­tu­neet vä­hen­tä­mään kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­tö­jään 80 pro­sent­tia vuo­den 2007 ta­sos­ta vuo­teen 2030 men­nes­sä.

– HIN­KU‑ta­voit­teet edel­lyt­tä­vät, et­tä ener­gi­a­te­hok­kuut­ta ja ma­te­ri­aa­li­va­lin­to­ja tar­kas­tel­laan koko ra­ken­nuk­sen elin­kaar­ta vas­ten jo suun­nit­te­lun al­ku­vai­hees­sa, Ny­lund sa­noo.

Ta­voit­teet oh­jaa­vat kun­nan mu­kaan ra­ken­nus­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja käy­tän­nön rat­kai­su­ja jo en­nen ra­ken­ta­mi­sen al­ka­mis­ta.