Jussi Salo
LEHTINEN
Nuoruus on seikkailu, vanhuus jännitysnäytelmäKansainvälinen ikäihmistenpäivä (International Day of Older People) oli 1.10. Meillä vanhustenpäivää vietettiin tänä vuonna sunnuntaina 5.10. ja sen jälkeinen viikko 6. - 12.10. on vanhustenviikko. Vanhustenviikon vietto taitaa olla tapana vain meillä.
Meillä Suomessa tämän vuoden teema on: Onni Kasvaa Yhteisössä, Lycka Växer i Gemenskap.
Kansainvälisen ikäihmistenpäivän vietolla kiinnitetään huomiota väestön ikääntymisen tuomista uudenlaisista tarpeista, joihin yhteiskuntien tulee varautua. Ikääntyminen ei saa vaarantaa ihmisten perusoikeuksien toteutumista eikä johtaa yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen. Ikääntyneet tulee ottaa mukaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen aktiivisina yhteiskunnan jäseninä ilman minkäänlaista syrjintää.
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry teetti Huomisen kynnyksellä 2025 - kyselytutkimuksen ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmista maassamme. Vastaava tutkimus on suoritettu vuodesta 2007 alkaen 3 vuoden välein.
Tutkimuksen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon ikään perustuvaa syrjintää. Enemmistö vastaajista, 74% on sitä mieltä. Toisen luokan kansalaiseksi tuntee itensä vastaajista 59 %. Tutkimus toteutettiin 55 – 84 vuotiaiden keskuudessa. Kaikkein vanhimmat kansalaiset jäivät siis mielipiteineen ja kokemuksineen kyselyn ulkopuolelle. Siinä on puute, joka tulisi korjata kyselyjen ja tutkimuksien suhteen kattavan tutkimustiedon saamiseksi.
Onnellisuutta ikäihmisille ja varmaan kaikille muillekin tuottavat hyvä terveys ja hyvät, toimivat ihmissuhteet. Terveyden menetykseen liittyvät taas suurimmat pelot. Viime aikoina käyty ikäihmisten hoivaan liittyvä julkinen keskustelu on eittämättä vähentänyt uskoa ja luottamusta siihen, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee. Hyvinvointialueiden palvelut ovat edelleen myllerryksen kourissa. Mitähän myllerryksen laannuttua?
Tutkailin meidän oman hyvinvointialueen ehdotusta strategiaksi vuosille 2026-2029 ikäihmisten näkökulmasta. Siellä löytyy hyviä tavoitteita, mm. tällaisia: oma lääkäri jokaiselle; turvallisempaa elämää kotona; asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat asiakaspalvelut; alue haluaa teknologian edelläkävijäksi; kriittiset palvelut toimiviksi. Miten ja milloin nämä tavoitteet muuttuvat arjen toiminnaksi? Onpa jännittävää ja ehkä vähän peloittavaakin seurata tavoitteiden toteuttamista.
Hyvinvointialueen vanhusneuvosto antoi lausunnossaan strategiaesityksestä muutamia ehdotuksia:
Stratgiassa ei painoteta riittävästi turvaa ja hoivaa tarjoavia vanhusten asumispalveluja ja niiden tärkeyttä;
Ikäihmisten säännölliset terveystarkastukset edistäisivät kotona asumisen mahdollisuutta;
Tarvitaan ikääntyneiden toimintakykyä ja elinvoimaisuutta tukevia palveluja kuten esteettömiä kokoontumistiloja, ikäneuvoloita ja kuntoutusta.
Lausunnossaan vanhusneuvosto totesi, että sen osallistuminen jää varsin nimelliseksi tai peräti näennäiseksi nykyään. Vanhusneuvosto myös esitti, että sen osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ja kehitetään.
Vanhusneuvoston esitykset ovat tärkeitä. Ikääntymisen parhaita asiantuntijoita ovat ikäihmiset itse. Sen vuoksi heitä tulee kuulla ja kuunnella.
Usein kuulee sanottavan, että ikäihmiset ovat yhteiskunnalle vain kuluerä. Toki niinkin, mutta se ei ole koko totuus. He ovat myös merkittävä kuluttajajoukko ja voivat olla voimavara kunnan elinvoimaisuuden kannalta. Uskon, että myös meillä kannattaa panostaa pitovoimaan, jolla myös ikäihmiset pysyvät täällä.
PIRKKO LEHTINEN
Kunnallisneuvos
