PÄÄTTYNEEN kesän viisiviikkoisen rantaratakatkon aikana Väylävirasto kunnosti perusteellisesti Inkoon rautatieaseman. Molempien matkustajalaiturien valaistus sekä pintarakenne ohjaavine raitoineen uusittiin. Kaksivaunuinen H-juna reitillään Hangosta Helsinkiin sekä vastasuunnan H-juna pysähtyvät rantaradan vähiten käytetyllä matkustajaliikennepaikalla keskiviikkoisin, perjantaisin ja sunnuntaisin illalla. Kuva: Mikko Alameri
Jussi Salo
ALAMERI
Rantarata on osa LänsirataaKansanedustajat Jouni Ovaska ja Henrik Wickström kyselevät rantaradan tulevaisuudesta (KS 15.10.).
Miksi? Onhan jo monta vuotta tiedetty, että Helsingin ja Turun välinen kaukojunaliikenne siirretään nopeammin ajettavalle reitille heti kun tämä on mahdollista.
Kuitenkin tämä tapahtuu vasta sitten kun uusi rautatie Espoosta Pohjois-Kirkkonummen, Vihdin ja Lohjan kautta Saloon on konaisuudessaan valmistunut. Siis joskus epämääräisessä tulevaisuudessa.
Tuolloin Espoon ja Karjaan välinen osuus rantaradasta jää vain taajamajunaliikenteen käyttöön.
Eivätkä Helsingin ja Kirkkonummen väliä palvelevat taajamajunat katoa mihinkään niin kauan kun niihin riittää matkustajia.
Rataosa Karjaalta Saloon puolestaan palvelee tavaraliikennettä, nyt ja tulevaisuudessa.
Sekaan toki mahtuu mainiosti taajamajunaliikennettäkin, jos kunnat tätä haluavat ja tästä myös maksavat.
Aivan kuten esimerkiksi Siuntio on jo vuosikaudet ostanut HSL-taajamajunaliikennettä kunnan kasvun edellytysten varmistamiseksi.
Rantaradalla toteutetaan parhaillaan monivuotista ja kallista täydennystyötä rautatien eniten liikennöidyn osuuden välityskyvyn lisäämiseksi.
Espoon kaupunkirata eli erillinen kaksiraiteinen rautatie Leppävaarasta Kauklahteen rakennetaan nykyisen kaksoisraiteen viereen.
Näin kauko- ja lähijunaliikenne saadaan omille raidepareilleen. Aivan kuten nykyisellä neliraiteisella osuudella Helsingin päärautatieasemalta Leppävaaraan.
Salon ja Kupittaan välinen yksiraiteinen rantarata saa ajan myötä rinnalleen toisen raiteen nimenomaan Länsiradan asiosta.
Savipatjalla kelluva rantarata saa jälleen ylläpitorahaa. Tällä kertaa hintalappu on 80.000.000 euroa.
Jotta siis kaukojunat Helsingistä Turkuun ja edelleen Turun satamaan voivat pyyhältää pysähtymättä myös osuuden Espoon Leppävaarasta Raaseporin Karjaalle.
Tosin aamulla ja illalla muutamat kaukojunat pysähtyvät myös Kirkkonummella.
Veromiljoonien lapioiminen rantaradan pakolliseen ylläpitoon jatkuu toki vielä senkin jälkeen, kun kaukojunat eivät enää käytä mutkaista osuutta Espoosta Saloon.
Silti hämmästyin kansanedustajakaksikon pyyntöä saada rantaradalle lisärahoitusta jopa 200.000.000 veroeuroa (KS 15.10.).
Tuo summa on saman suuruinen kuin millä erään julkisuudessa esitetyn laskelman mukaan Länsirata Oy:n osakkaista Kirkkonummi (15 miljonaa euroa), Vihti (28), Lohja (30) ja Salo (27) osallistuvat uuden rautatien ensi vaiheen kustannuksiin.
Kysynpä vielä: Minkä tähden vähäliikenteiselle rantaradalle pitäisi rakentaa uusia kohtauspaikkoja? Näitähän on Kirkkonummen ja Kupittaan välillä jo kahdeksan!
Silti vain kolmea (Siuntio, Karjaa ja Salo) hyödynnetään nykyisessä junaliikenteessä.
Tarvittaessa ovat käytettävissä myös Inkoo, Pohjankuru, Ervelä, Paimio ja Piikkiö.
MIKKO ALAMERI
