Vii­me vii­kol­la Itä-Suo­men hal­lin­to-oi­keus ku­mo­si Ete­lä-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­een vuo­den 2025 ta­lou­sar­vi­on. Oi­keu­den mu­kaan bud­jet­ti oli lain­vas­tai­nen, kos­ka se ei täyt­tä­nyt ali­jää­män kat­ta­mis­vel­voi­tet­ta.

Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa, et­tä alu­eel­la on kak­si vaih­to­eh­toa – mo­lem­mat huo­no­ja. Joko nou­da­te­taan tiuk­kaa ta­lous­ku­ria ja lei­ka­taan pal­ve­lui­ta lait­to­mas­ti, tai yri­te­tään säi­lyt­tää pal­ve­lut ja ri­ko­taan ta­lous­sään­tö­jä. Ti­lan­ne on kes­tä­mä­tön.

Län­si-Uu­del­la­maal­la olem­me tois­tai­sek­si on­nis­tu­neet so­peut­ta­maan ta­lout­ta lain edel­lyt­tä­mäl­lä ta­val­la. Toki tämä on nä­ky­nyt myös pal­ve­lui­den hei­ken­ty­mi­se­nä. Mut­ta ky­sy­mys kuu­luu: ovat­ko pal­ve­lum­me to­del­la hei­kom­pia kuin muu­al­la? Vai olem­me­ko yk­sin­ker­tai­ses­ti us­kal­ta­neet uu­dis­taa ra­ken­tei­ta sil­loin, kun muu­al­la ei ole roh­jet­tu tart­tua vai­kei­siin pää­tök­siin?

Meil­lä on lak­kau­tet­tu syn­ny­tys­sai­raa­loi­ta ja vuo­de­o­sas­to­ja, vä­hen­net­ty am­bu­lans­se­ja. Nyt ih­me­tel­lään, mik­si ko­ti­syn­ny­tys­ten mää­rä kas­vaa, tur­vat­to­muus li­sään­tyy ja alue jou­tuu mak­sa­maan sak­ko­ja, kos­ka po­ti­laat vii­py­vät lii­an pit­kään eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa. Täs­tä nä­kö­kul­mas­ta oli vir­he lak­kaut­taa Siun­ti­on vuo­de­o­sas­to. Sik­si esi­tän, et­tä Siun­ti­on ter­vey­sa­se­man suun­ni­tel­mien yh­tey­des­sä ar­vi­oi­daan mah­dol­li­suus pa­laut­taa osas­to­pal­ve­lut osit­tain.

Ky­sy­myk­siä on pal­jon, vas­tauk­sia vä­hän. Nyt kun ta­lou­teen on saa­tu hie­man liik­ku­ma­va­raa, toi­von sen joh­ta­van fik­sui­hin pa­nos­tuk­siin, joil­la vah­vis­te­taan ih­mis­ten ar­jen tur­val­li­suut­ta. Kirk­ko­num­mel­la on saa­ta­va edis­tet­tyä ikäih­mis­ten pal­ve­lu­a­su­mi­sen eri muo­to­ja – täl­lä het­kel­lä pal­ve­luis­ta on puu­tet­ta. In­koos­sa on huo­leh­dit­ta­va sii­tä, et­tä lä­hi­ter­vey­sa­se­man muu­tos on­nis­tuu hy­vin. Toi­von myös, et­tä voi­sim­me pa­nos­taa ikä­neu­vo­la­pal­ve­lun ke­hit­tä­mi­seen. Lä­hi­pal­ve­lui­ta tu­lee myös pri­o­ri­soi­da, kos­ka ne ovat asia, jot­ka vah­vis­ta­vat ar­jen tur­val­li­suut­ta.

Las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­veys­pal­ve­lui­hin tar­vi­taan koh­den­net­tu­ja pa­nos­tuk­sia. Mie­les­tä­ni voi­sim­me pi­lo­toi­da esi­mer­kik­si mie­len­ter­veys­sai­raan­hoi­ta­jaa osak­si op­pi­las­huol­toa. Alu­eel­lam­me on myös va­jet­ta am­bu­lans­seis­ta, mikä li­sää tur­vat­to­muu­den tun­net­ta.

Ih­mis­ten luot­ta­mus so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­hin on hei­ken­ty­nyt sote-uu­dis­tuk­sen jäl­keen. Uu­dis­tus teh­tiin kii­reel­lä, ei­kä kaik­kia kriit­ti­siä ää­niä kuul­tu. Nyt ta­val­li­nen kan­sa­lai­nen mak­saa kal­liis­ti mal­lis­ta, joka ei toi­mi.

Yk­si suu­rim­mis­ta on­gel­mis­ta on ra­hoi­tus­mal­li. Hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­ta kan­nus­te­taan kas­vat­ta­maan bud­jet­ti­aan di­ag­no­soi­mal­la mah­dol­li­sim­man mon­ta sai­raut­ta. Ei­kö uu­dis­tuk­sen tar­koi­tus ol­lut ni­me­no­maan pal­ki­ta en­nal­ta­eh­käi­se­väs­tä työs­tä – ei sai­ras­ta­vuu­des­ta?

Myös teh­tä­vien jako ei ol­lut pa­ras mah­dol­li­nen. Op­pi­las­huol­to oli­si pi­tä­nyt jät­tää kun­tien vas­tuul­le, ja osa ikäih­mis­ten pal­ve­luis­ta oli­si voi­tu säi­lyt­tää kun­nal­li­si­na. En pidä aja­tuk­ses­ta, et­tä ikään­ty­nyt ih­mi­nen on au­to­maat­ti­ses­ti ”sote-asi­a­kas”. Tun­nen mo­nia hy­vä­kun­toi­sia yli 70-vuo­ti­ai­ta, jot­ka voi­vat pa­rem­min kuin osa nuo­rem­mas­ta vä­es­tös­tä. Uu­dis­tus oli­si pi­tä­nyt to­teut­taa pi­dem­mäl­lä siir­ty­mä­a­jal­la – ho­su­mal­la ei syn­ny hy­vää. Nyt syn­tyi vain luot­ta­muk­sen me­ne­tys, ai­na­kin mo­nen suo­ma­lai­sen osal­ta.

Suo­mi ikään­tyy, ja pal­ve­lui­den ke­hit­tä­mi­ses­sä pi­täi­si huo­mi­oi­da vä­es­tön van­he­ne­mi­nen. Asu­mi­sen ja en­nal­ta­eh­käi­syn tu­li­si ol­la ke­hit­tä­mi­sen kes­ki­ös­sä. Hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den pi­täi­si pa­nos­taa va­rau­tu­mi­seen – krii­si­ti­lan­teis­sa nii­den on vas­tat­ta­va pal­ve­luis­ta. Mut­ta mi­ten se on­nis­tuu, jos päät­tä­jät sa­maan ai­kaan poh­ti­vat, voi­ko va­paa­eh­toi­sil­le tar­jo­ta edes kah­via?

On­nek­si meil­lä ei juu­ri nyt ole käyn­nis­sä pan­de­mi­aa tai muu­ta akuu­tim­paa krii­siä. Mut­ta nyt jos kos­kaan oli­si oi­kea het­ki py­säh­tyä ja ky­syä: on­nis­tui­ko sote-uu­dis­tus to­del­la?

Jo­kai­sen puo­lu­een tu­li­si en­nen seu­raa­via edus­kun­ta­vaa­le­ja ker­toa, mi­ten tätä hal­lin­to­him­me­liä ai­o­taan ke­hit­tää, jot­ta ih­mi­nen saa­daan vih­doin kes­ki­öön. It­se teen työ­tä tä­män eteen jo nyt, mut­ta on sel­vää, et­tä ny­kyi­nen mal­li ei ole kes­tä­vä.

Kun­ta­liit­to esit­ti vii­me vii­kol­la, et­tä kun­ta- ja alu­e­mi­nis­te­ri An­na-Kai­sa Iko­sen tu­li­si aset­taa par­la­men­taa­ri­nen työ­ryh­mä poh­ti­maan kun­tien tu­le­vai­suut­ta. Esi­tin mi­nis­te­ril­le, et­tä sa­mas­sa työ­ryh­mäs­sä tu­li­si kes­kus­tel­la myös hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­den tu­le­vai­suu­des­ta. Sote-uu­dis­tus on ni­mit­täin osit­tain seu­raus­ta myös kun­tien ai­em­mis­ta haas­teis­ta.

Suo­mes­sa on nyt kun­tia, työl­li­syy­sa­lu­ei­ta ja hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­ta. Pie­nes­sä maas­sa, jon­ka ta­lous on vai­keuk­sis­sa, täl­lai­nen jär­jes­tel­mä on kaik­kea muu­ta kuin ket­te­rä. Nyt oli­si kor­kea ai­ka py­säh­tyä ja tar­kas­tel­la ko­ko­nai­suut­ta sii­lo­mai­sen ajat­te­lun si­jaan. Oli­si ai­ka aset­taa ih­mi­nen kes­ki­öön.

HEN­RIK WICKST­RÖM

Kan­sa­ne­dus­ta­ja (r.)

Alu­e­val­tuu­tet­tu ja HUS-yh­ty­mä­hal­li­tuk­sen jä­sen,

In­koo