HYVINVOINTIALUEJOHTAJA Sanna Svahn kertoo, että talousarvioesitys käynnistää hyvinvointialueen strategian toteuttamisen ja sisältää panostuksia palvelujen uudistamiseen sekä tehostamistoimenpiteitä. Palveluita sujuvoitetaan ja niiden saatavuutta kehitetään asiakaslähtöisesti. Kuva: Jussi Salo
Jussi Salo
LÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE
Talousarvioesitys: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella käynnistyy palvelujen uudistaminenLÄNSI-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE
Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnin talousarvioesitys käynnistää hyvinvointialueen strategian toteuttamisen ja sisältää panostuksia palvelujen uudistamiseen sekä tehostamistoimenpiteitä. Vuoden 2026 talousarvioesityksessä korostuu palvelujen saatavuuden parantaminen ja sujuvoittaminen asiakaslähtöisesti. Vastuullinen talouden tasapainotus mahdollistaa panostukset palvelujen uudistamiseen, jotta ne vastaavat tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.
Nettomenot lähes kaksi miljardia
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen nettomenot ovat vuonna 2026 noin 1 965 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueen perustoiminnan kasvu on 3,0 prosenttia ja HUS-Yhtymän perustoiminnan kasvu on 3,6 prosenttia verrattuna vuoden 2025 nettomenoihin. Vuoden 2026 talousarvioesitykseen sisältyy 25,7 miljoonan euron panostukset strategian muutoslupausten toteuttamiseen, joilla parannetaan asukkaiden palveluja. Talousarvioesitykseen sisältyy myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen osuus 5,6 miljoonaa euroa HUS-yhtymän omistajien päättämästä 20 miljoonan euron erillisrahoituksesta hoitojonojen purkamiseen.
- Talousarvioehdotuksessa esitetään, miten lähdemme toteuttamaan palvelujen uudistamista ja parantamaan palvelujen saatavuutta sekä sujuvuutta. Pidämme kehitystyössä mielessämme erilaisten toimenpiteiden vaikutukset asiakkaisiin, työhyvinvointiin sekä kokonaiskustannuksiin. Koska toteutimme talouden tasapainotuksen varhain, voimme nyt siirtyä palvelujen kehitysvaiheeseen. Arvioimme myös saavamme katettua edellisvuosilta syntyneet alijäämät ensimmäisenä Suomessa, sanoo hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.
Talousarvio 2026 investoi tulevaisuuteen ja tehokkuuteen
Hyvinvointialue lupaa strategiassaan 2026–2029 uudistaa palvelujaan valtuustokauden aikana kuuden keskeisen muutoslupauksen avulla.
Hyvinvointialueen strategian muutoslupaukset ovat:
- lisää ensisijaisia palveluja lapsille ja nuorille
- jokaiselle omalääkäri
- turvallisempaa elämää kotona
- asiakaslähtöisemmät ja sujuvammat asiakaspolut
- hyvinvointialue teknologian hyödyntämisen edelläkävijäksi sekä
- kriittiset palvelut toimiviksi kaikissa olosuhteissa.
- Uudistamme opiskeluhuollon palvelukokonaisuuden ja asiakaspolkuja niin, että lapset, nuoret ja perheet saavat ennakoivampaa, yksilöllisempää ja paremmin tarpeitaan vastaavaa tukea muuttuvassa toimintaympäristössä. Kasvatamme muun muassa koulupsykologi- ja terveydenhoitajaresursseja, kertoo Svahn.
Omalääkärimalli käyttöön
LÄNSI-UUDENMAAN hyvinvointialueen toimintaympäristön keskeisiä ilmiöitä. Kuva: LUVN
Jussi Salo
Tavoitteena on luoda omalääkärimalli, jossa hoitoon pääsy on välitöntä ja hoidon jatkuvuus on korkea. Vuoden 2026 loppuun mennessä 100 000 länsiuusimaalaiselle on nimetty omalääkäri ja omahoitaja. Avaamme Lohjalle akuuttivastaanoton, joka on auki joka päivä 8–20. Otamme ensi vuonna käyttöön terveydenhuollon uudistetun palvelusetelin suun terveydenhuollossa ja vahvistamme myös digiasioinnin resursseja.
Teknologia otetaan avuksi palveluiden kehittämisessä
Kotona asumista tukevat palvelut ovat aiempaa joustavammin eri-ikäisten asiakkaiden tukena. Tavoitteena on, että teknologiset ratkaisut täydentävät kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Yhteisöllistä asumista lisätään nykyisestä 200 paikasta 260 paikkaan ja omais- ja perhehoitoa vahvistetaan.
Haluamme kehittää asiakaslähtöisen, moniammatillisen, tasa-arvoisen ja saavutettavan palvelujärjestelmän. Asiakkaille tämä tarkoittaa sujuvampaa asiakasohjausta sekä asiakasymmärryksen ja asiakaskokemuksen laajempaa hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä ja palveluissa.
Teknologia otetaan avuksi sujuvan ja selkeämmän asiointikokemuksen takaamiseksi asiakkaalle. Tämä tarkoittaa muun muassa asiakkaan omien tietojen tarkastelun, itseajanvarauksien sekä digihoidon- ja digipalvelujen polkujen kehittämistä. Huolehdimme myös perinteisempien yhteydenottokanavien säilymisestä niitä asiakkaita ajatellen, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluja. Lisäksi haluamme vähentää ammattilaisten kirjallisiin ja manuaalisiin töihin kuluvaa aikaa.
Valmiutta ja varautumista kehitetään
Parannamme hyvinvointialueen valmiutta ja varautumista sekä normaaliolojen häiriöiden että poikkeusolojen varalta. Pelastajien määrää lisätään 20 henkilötyövuodella. Varautumisen kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien, viranomaisten, Etelä-Suomen yhteistyöalueen (YTA) sekä valtakunnallisten toimijoiden kanssa.
Talousarvion käsittelyn eteneminen
Seuraavaksi hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys etenee aluehallitukseen. Aluevaltuuston neuvottelutoimikunnan käsittelyn jälkeen aluevaltuuston on määrä päättää hyvinvointialueen talousarviosta vuoden viimeisessä kokouksessaan 9.12.2025.