UUDENMAAN Yrittäjien hallitus. Kuva: Kati Liikanen
Jussi Salo
UUSIMAA
Tässä on Uudenmaan Yrittäjien hallitus 2026-27UUSIMAA
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous valitsi hallituksen jäseniä ja heille varajäseniä kaksivuotiskaudeksi 2026-2027.
Hallituksen jäseniksi valittiin Janine Henriksson-Wiberg (Loviisa), Jaakko Kuula (Vihti), Janne Laitinen (Kirkkonummi), Sara Lepistö (Mäntsälä) ja Henna Seger (Raasepori).
Näistä uutena hallituksessa aloittaa Sara Lepistö.
Hallituksen jäsenten varajäseniksi valittiin Pasi Hotti (Lohja), Pentti Järvinen (Inkoo), Hanna Lehtikangas (Mäntsälä), Marella Närkki (Porvoo), Fehime Seifulla (Hyvinkää, uusi) ja Virpi Vuoristo (Karkkila).
Uudenmaan Yrittäjien puheenjohtajana jatkaa kaksivuotiskaudellaan Mikko Ahtiainen.
Hallituksessa jatkavat Björkman (Porvoo), Petri Eriksson (Lohja), Pirjo Kivistö (Nurmijärvi), Annukka Sumkin (Kerava) ja Stiina Weckström (Tuusula).
Hallituksen varajäseninä jatkavat Jonna Granroth (Tuusula), Kirsi Mäkelä (Klaukkala), Laura Andelin (Järvenpää) ja Alexandra Lundmark (Raasepori).
Talousvaliokuntaan valittiin Raija Asikainen (Tuusula), Toni Granström (Loviisa), Eija Raunio (Mäntsälä), Leena Rekola-Nieminen (Järvenpää), Ali Felin (Askola) ja Petra Bäckman-Lintunen (Nurmijärvi, uusi).
Syyskokoukselta kannanotto YEL-uudistuksesta: YEL-uudistus ei saa romuttaa pienyrittäjän luottamusta
Yrittäjän eläkevakuutus (YEL) on monelle mikro- ja yksinyrittäjälle tuttu pakollinen kulu, mutta vieras turva. Kun luottamus järjestelmään on pohjalukemissa ja byrokratia vie yöunet, ei ole ihme, että moni kokee sosiaaliturva- ja eläkemaksun pikemminkin taakaksi kuin turvaksi.
Yrittäjägallupin mukaan vain kuusi prosenttia yrittäjistä luottaa täysin nykyiseen YEL-järjestelmään. Se kertoo karua kieltään: tämä ei toimi.
Toimeentulo voi yksinyrittäjällä vaihdella kuukaudesta toiseen. Tuloja ei voi ennustaa kuten palkansaajalla. Välillä kassaan kilahtaa isompi potti, välillä taas eletään pitkään laskutuskatveessa. Näihin tilanteisiin jäykkä ja etäällä arjesta rakennettu YEL ei taivu.
Siksi järjestelmän on mahdollistettava joustavuus. Yrittäjän pitää voida vaikuttaa omaan eläke- ja sosiaaliturvaansa ainakin pakollisen vakuuttamisen alarajan yläpuolella. Juuri tämä malli oli käytössä ennen vuoden 2022 lakimuutosta – ja se toimi paremmin.
Jos YEL-maksu jatkossa sidotaan ”todellisiin tuloihin”, ollaan vaarallisilla vesillä. Mikä tulkitaan todelliseksi tuloksi? Entä jos tulot syntyvät vasta pitkän työn jälkeen? Pienyrittäjä ei voi elää pelkillä exceleillä ja keskiverto-olettamuksilla. Tarvitaan järjestelmä, joka tunnistaa yrittäjän arjen epäsäännöllisyyden ja riskit.
YEL-uudistuksessa ei tarvita kiirettä vaan viisautta. Selvitysmiehen työ on vielä kesken – annetaan sen valmistua rauhassa. Yrittäjien kokemukset on nyt syytä ottaa tosissaan. Järjestelmä, joka ei perustu luottamukseen, ei myöskään kanna tulevaisuudessa.
YEL-järjestelmän pitää tukea yrittäjyyttä – ei ajaa siitä pois. Jos eläkemaksu on liian raskas, riskinä on, että moni jättää yrittämisen ja siirtyy sosiaaliturvan varaan, tai siirtyy harmaalle alueelle. Se ei ole kenenkään etu – ei yrittäjän, valtion, asiakkaan eikä eläkekassan.
Joustava ja oikeudenmukainen YEL-malli on sijoitus suomalaiseen yrittäjyyteen. Pidetään huolta, ettei se sijoitus karkota juuri niitä, jotka yrittäjyydellään tätä maata pitävät pystyssä.
