Suo­men työ­e­lä­mä on ol­lut vii­me vuo­si­na voi­mak­kaas­sa muu­tok­ses­sa. Di­gi­ta­li­saa­tio, glo­ba­li­saa­tio, ta­lou­den ra­ken­ne­muu­tok­set sekä vä­es­tön ikään­ty­mi­nen ovat muo­kan­neet työ­mark­ki­noi­ta sekä vai­kut­ta­neet työ­nan­ta­jien ja työn­te­ki­jöi­den tar­pei­siin. Sa­ma­nai­kai­ses­ti on teh­ty mer­kit­tä­vä hal­lin­nol­li­nen uu­dis­tus, jos­sa työl­lis­tä­mi­sen pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­vas­tuu on siir­ret­ty val­ti­ol­ta kun­nil­le.

Muut­tui­ko mi­kään tai pi­däm­me­kö kiin­ni van­hois­ta ra­ken­teis­ta? On­ko tämä uu­dis­tus Kirk­ko­num­mel­le uh­ka vai mah­dol­li­suus? On­ko meil­lä nyt mah­dol­li­suus te­hos­taa työl­li­syysp­ro­ses­sia ja saa­da ai­kaan mi­tat­ta­via tu­lok­sia, jol­la työl­li­syys­ti­lan­ne pa­ra­nee ja sitä kaut­ta myös kun­nan elin­voi­ma, ve­to­voi­ma ja pi­to­voi­ma kas­va­vat. Voi­ko Kirk­ko­num­mi ol­la täs­sä edel­lä­kä­vi­jä?

Kuva: Pitkäaikaistyöttömien määrä Kirkkonummella 2019–2024

Jussi Salo

Vuon­na 2024 Kirk­ko­num­mi mak­soi pit­kä­ai­kais­työt­tö­mis­tä an­net­ta­via sak­ko­mak­su­ja val­ti­ol­le 2,8 mil­joo­naa eu­roa. Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rä on kas­va­nut mer­kit­tä­väs­ti vii­me vuo­si­na ja sama suun­taus jat­kuu, el­lei asi­oi­ta teh­dä jat­kos­sa eri ta­val­la.

Pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän kas­vu osoit­taa kiis­tat­ta, et­tä val­ti­ol­ta pe­rit­ty ja va­kiin­tu­nut toi­min­ta­mal­li ei toi­mi täs­sä ha­lu­tul­la ta­val­la. Myös­kään Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­ri­ön tar­jo­a­ma tie­to­jär­jes­tel­mä­tu­ki ja data ei sel­lai­se­naan rii­tä. Tar­vi­taan pal­jon TE-kes­kuk­sen asi­an­tun­ti­jan hen­ki­lö­koh­tais­ta työ­pa­nos­ta. Tä­män van­han pro­ses­sin käyt­töä ei kan­na­ta sel­lai­se­naan jat­kaa. Nyt kun­ta voi it­se vai­kut­taa suo­raan omaan te­ke­mi­seen­sä työl­li­syy­sa­si­oi­den hoi­dos­sa ja jär­jes­tää TE-asi­an­tun­ti­joil­le mah­dol­li­sim­man te­hok­kaan toi­min­ta­ym­pä­ris­tön.

Työl­li­syys­pal­ve­lui­den pe­rusp­ro­ses­si ki­tey­tyy sii­hen, et­tä hen­ki­lö­a­si­ak­kaal­le (työ­tön) voi­daan tar­jo­ta hä­nen mo­ti­vaa­ti­oon­sa, tai­toi­hin­sa ja ko­ke­muk­seen­sa so­pi­vaa työ­tä. Käy­tän­nös­sä asi­ak­kaat tu­li­si pys­tyä pro­fi­loi­maan, jot­ta ra­jal­li­sil­la re­surs­seil­la voi­daan mah­dol­li­sim­man te­hok­kaas­ti pal­vel­la nii­tä, joil­la to­del­la on halu ja mah­dol­li­suus työl­lis­tyä. TE-asi­a­kas käy­tän­nös­sä tuot­teis­te­taan. Tuo­te on yri­ty­sa­si­ak­kaan hel­pom­pi os­taa.

TE-toi­mis­ton pi­täi­si teh­dä myös huo­mat­ta­vas­ti enem­män pe­rus­myyn­ti­työ­tä eli kar­toi­tus­työ­tä min­kä­lais­ta työ­voi­maa alu­een yri­tyk­set tar­vit­se­vat. Toi­sin sa­no­en TE-pal­ve­lui­den tu­li­si saa­da sel­lai­set re­surs­sit, et­tä heil­lä oli­si ai­kaa ym­mär­tää sekä työ­nan­ta­jien et­tä työ­tä et­si­vien tar­peet. Täs­sä työn­ha­ki­joi­den ”tuot­teis­ta­mi­nen” on on­nis­tu­mi­sen edel­ly­tyk­se­nä.

Jos ha­lu­taan toi­min­nan te­hos­ta­mis­ta ja te­ke­mi­seen uut­ta pot­kua, on syy­tä miet­tiä, on­ko mit­ta­rit te­ke­mi­sel­lä oi­ke­at ja tu­kee­ko TE-asi­an­tun­ti­joi­den ny­kyi­nen palk­ka­mal­li täl­lai­sia ta­voit­tei­ta. Suo­ma­lais­ten tut­ki­mus­tu­los­ten (VATT, Uu­si­ta­lo) mu­kaan tu­los­palk­kaus kas­vat­taa työn te­hok­kuut­ta jopa 10 % ver­rat­tu­na kiin­te­ään palk­kaan. Toi­sen tut­ki­muk­sen (Kau­ha­nen & Piek­ko­la) löy­dök­se­nä työn­te­ki­jät ko­ke­vat jär­jes­tel­män mo­ti­voi­vam­pa­na, kun he voi­vat vai­kut­taa it­se suo­raan tu­lok­siin.

Al­le­kir­joit­ta­nut on sitä miel­tä, et­tä TE-toi­mis­ton hen­ki­lö­kun­nal­le on syy­tä ra­ken­taa KVTES:n mah­dol­lis­ta­ma hen­ki­lö­koh­tai­nen tu­los­palk­ki­o­mal­li, jos­sa kun­tast­ra­te­gi­as­ta joh­de­tut mi­tat­ta­vat ta­voit­teet saa­vut­ta­mal­la tai ylit­tä­mäl­lä hen­ki­lös­tö saa mer­kit­tä­vän vuo­si­ta­son tu­los­palk­ki­on. Tu­los­palk­ki­on mää­rän voi­si suh­teut­taa esi­mer­kik­si sii­hen sääs­töön, mitä työ­paik­ko­jen löy­tä­mi­sel­lä pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le on vuo­den ai­ka­na sääs­tet­ty sak­ko­mak­suis­ta.

JYKI A. GRÖN­LUND

Pro Kirk­ko­num­mi, pu­heen­joh­ta­ja