Työlli­syys­pal­ve­luissa on siirryttävä kyttäämisestä kannustamiseen

Jul­ki­suu­des­sa on vii­me ai­koi­na esiin­ty­nyt vir­heel­li­siä väit­tei­tä sii­tä, et­tei työt­tö­myys­tur­vaa saa­va voi­si osal­lis­tua va­paa­eh­tois­työ­hön. Nämä kä­si­tyk­set on oi­kais­ta­va. Työ­tön työn­ha­ki­ja saa teh­dä ta­va­no­mais­ta, pal­ka­ton­ta va­paa­eh­tois- ja tal­koo­työ­tä il­man, et­tä se vai­kut­taa hä­nen saa­miin­sa tu­kiin. Myös työl­li­syys­vi­ra­no­mai­set voi­si­vat eh­käis­tä näi­den hu­hu­jen syn­ty­mis­tä siir­ty­mäl­lä työt­tö­mien kyt­tää­mi­ses­tä kan­nus­ta­mi­seen.

Työt­tö­myys ei tar­koi­ta, et­tä tu­lee jää­dä toi­met­to­mak­si – päin­vas­toin. Ih­mi­sel­lä on pe­rus­ta­van­laa­tui­nen oi­keus ja tar­ve tun­tea it­sen­sä hyö­dyl­li­sek­si. Va­paa­eh­tois­työs­sä on myös kyse pal­jos­ta muus­ta­kin kuin te­ke­mi­sen tun­tees­ta. Se pi­tää yl­lä toi­min­ta­ky­kyä ja ver­kos­to­ja, pa­ran­taa työt­tö­män lä­hiyh­tei­söä ja ke­hit­tää työ­e­lä­mäs­sä­kin tar­peel­li­sia tai­to­ja ja ko­ke­mus­ta.

On eri­no­mais­ta, et­tä työ­mi­nis­te­ri Mart­ti­nen on an­ta­nut vi­ra­no­mai­sil­le tar­kem­man oh­jeis­tuk­sen sii­tä, et­tä mil­lai­nen va­paa­eh­tois- ja tal­koo­työ on työt­tö­myys­tu­el­la sal­lit­tua. Mut­ta työl­li­syys­pal­ve­luis­sa ja yh­teis­kun­nas­sa laa­jem­min tar­vi­taan suu­rem­pi­kin asen­ne­muu­tos. Lii­an hel­pos­ti kes­kus­te­lu työt­tö­myy­des­tä kään­tyy sii­hen, mitä työ­tön ei saa teh­dä sekä sii­hen, mi­ten työt­tö­miä pi­täi­si val­voa. Kat­se pi­täi­si kään­tää vi­sus­ti sii­hen, mi­ten ih­mi­nen saa­daan mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti ta­kai­sin työ­e­lä­mään.

Hal­li­tus on jo ot­ta­nut täs­sä asi­as­sa as­ke­lei­ta oi­ke­aan suun­taan. Hei­nä­kuun alus­ta läh­tien yli 25-vuo­ti­aat työn­ha­ki­jat ovat voi­neet opis­kel­la avoi­mia kor­ke­a­kou­luo­pin­to­ja il­man, et­tä he me­net­tä­vät työt­tö­myy­se­tuu­den. Täs­sä aja­tuk­se­na on ol­lut, et­tä te­ke­mi­ses­tä ja it­sen­sä ke­hit­tä­mi­ses­tä ei tule ran­gais­ta, vaan sii­hen tu­lee kan­nus­taa. Juu­ri tä­hän aja­tus­mal­liin pi­tää siir­tyä kaik­ki­al­la.

Seu­raa­val­la hal­li­tus­kau­del­la suo­ma­lais­ta työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mää tu­li­si uu­dis­taa roh­ke­am­min­kin. Täs­sä kes­kei­nen ele­ment­ti oli­si Tans­kan esi­mer­kin mu­kai­nen jous­to­tur­va­mal­li. Tans­kas­sa vah­va työt­tö­myys­tur­va ja ak­tii­vi­set työ­voi­ma­pal­ve­lut aut­ta­vat työt­tö­män no­pe­as­ti ta­kai­sin työn syr­jään kiin­ni. Sa­mal­la kyn­nys palk­kaa­mi­sel­le ja toi­saal­ta ir­ti­sa­no­mi­sel­le on ma­ta­la.

Työt­tö­mäl­lä työn­ha­ki­jal­la on ol­ta­va oi­keus, mut­ta myös vel­vol­li­suus edis­tää omaa työl­lis­ty­mis­tään ak­tii­vi­sel­la työn­haul­la ja työl­lis­ty­mis­tä edis­tä­vil­lä pal­ve­luil­la. Vas­taa­vas­ti vi­ra­no­mais­ten roo­li ei saa tar­koit­taa vain työn­ha­ku­vel­voit­teen val­vo­mis­ta, vaan myös ak­tii­vis­ta tu­kea. Kyt­tää­mi­sen si­jas­ta on kes­ki­tyt­tä­vä työt­tö­män kan­nus­ta­mi­seen.

PIA KAU­MA

Kan­sa­ne­dus­ta­ja

Ko­koo­mus