JULKISEN talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta talouden näkymät ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Suomen talous on kasvanut ripeästi jo kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, ja kasvu on vahvistunut kaikilla päätoimialoilla, kertoo valtiovarainministeri Riikka Purra. Kuva: Valtiovarainministeriö/Pihla Pitkänen
Jussi Salo
TALOUS
Valtiovarainministeriö on julkistanut ehdotuksen vuoden 2027 budjetiksi
TALOUS
Menojen loppusumma budjettiehdotuksessa on 92,2 miljardia euroa, ja se on 12,9 miljardia euroa alijäämäinen.
Seuraavaksi hallitus neuvottelee budjettiesityksestä budjettiriihessä 1.–2. syyskuuta, minkä jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee hallituksen budjettiesityksen.
Budjettiesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa ja julkaistaan 21. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion budjetin joulukuussa.
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiehdotus vuodelle 2027 mahdollistaa kasvun ja toteuttaa aiemmin päätettyjä sopeutustoimia.
- Julkisen talouden vaikeasta tilanteesta huolimatta talouden näkymät ovat tällä hetkellä varsin positiiviset. Suomen talous on kasvanut ripeästi jo kolmen peräkkäisen vuosineljänneksen ajan, ja kasvu on vahvistunut kaikilla päätoimialoilla, sanoo Purra.
Vienti, tilaukset, investoinnit ja yritysten luottamus ovat nousussa, mikä luo vahvan ja kannustavan näkymän tulevaan, sanoo ministeri Purra.
Keväällä päätetyistä säästöistä 60 miljoonaa euroa on valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuvia lisäsäästöjä vuonna 2027. Vuoden 2027 budjettiin viedään useita syksyllä 2025 päätettyjä sopeutustoimia, joilla tähdättiin julkisen talouden velan kertymisen vähentämiseen. Esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuutta alennetaan 365 miljoonalla eurolla ja haittaverojen yhteensä 50 miljoonan euron korotukset kohdennetaan tupakka- ja alkoholiveroon. Lisäksi Valtion eläkerahastosta valtion budjettiin siirrettävää määrää kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla. Tällä tasataan eläkemenoja.
Julkisen talouden näkymä kohentunut hieman, mutta tilanne on yhä hankala
Suomen talouden kasvu on nopeutunut selvästi alkuvuoden aikana. Sekä yritysten että kotitalouksien odotukset taloudesta ovat kohentuneet.
Kasvu ei ole vielä heijastunut työllisyystilanteeseen, ja hintojen ja korkojen nousu on syönyt kotitalouksien ostovoimaa. Veronalennukset, palkkojen nousu ja kotitalouksien säästöt antavat kuitenkin eväitä kulutuksen kasvulle.
Talouden piristyminen ei ole näkynyt merkittävästi julkisessa taloudessa. Vaikka arvio julkisen talouden verokertymästä on hieman piristynyt alkuvuonna, julkisen talouden näkymä on pysynyt vaikeana.
Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan bruttokansantuote (bkt) kasvaisi 0,8 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 4,4 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2026 ja 4,6 prosenttia vuonna 2027.
Valtiovarainministeriön talousennuste päivitetään elokuun aikana, ja päivitetty ennuste tulee muodostamaan hallituksen budjettiesityksen pohjan. Valtiovarainministeriön syksyn talousennuste julkaistaan 21. syyskuuta.
Valtion korkomenot 4,3 miljardia euroa
Menoja kasvattavat etenkin indeksitarkistukset sekä nousevat korkomenot. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 4,3 miljardia euroa, mikä on 1,1 miljardia enemmän kuin mitä tälle vuodelle on budjetoitu (ml. toinen lisätalousarvio). Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on pienentynyt 0,3 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat kasvaneet 0,5 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden kohentumista selittävät ennustettua suuremmat verokertymät vuonna 2026 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen kesäkuussa 2026. Korkomenojen arvioidaan kasvavan 0,2 miljardilla eurolla kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna.
Liikennehankkeita edistetään
Kevään kehysriihessä hallitus sopi määräaikaisen investointiohjelman laajentamisesta noin 0,2 miljardilla eurolla noin 4,7 miljardiin euroon. Hallitus sopi myös useiden hankkeiden lisärahoituksesta tai uudesta rahoituksesta. Osa hankkeista sisällytettiin kuluvan vuoden toiseen lisätalousarvioon. Vuoden 2027 talousarvioehdotukseen lisätään lehtemme lähialueilla Kantatie 51:n Kelan risteyksen hanke.
Poimintoja hallituksen verotoimista
Hallitusohjelman mukaan hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitus on tukenut työnteon ja tuottavuuden kannustimia keventämällä työn verotusta ja alentamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Hallitus on myös vahvistanut julkista taloutta kiristämällä erityisesti kulutusverotusta, siirtäen näin verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.
Vuonna 2027 hallitus parantaa yritystoiminnan kannustimia alentamalla yhteisöverokantaa 20 prosentista 18 prosenttiin. Työn verotuksen keventämistä jatketaan kasvattamalla työtulovähennystä 230 miljoonalla eurolla, ja lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavaa työvoimaa parannetaan siirtämällä työsuhdeoptioiden verotusajankohtaa listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta käyttöhetkestä kohde-etuuden luovutushetkeen, ja yrittäjävähennystä kasvatetaan. Verotuottoja kasvatetaan muun muassa korottamalla alkoholi- ja tupakkaveroa.
Puolustukseen ja turvallisuuteen lisäpanostuksia
Venäjän aloittama hyökkäyssota on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä perustavanlaatuisella tavalla. Lisäksi Nato-jäsenyys vaikuttaa puolustuksen kehittämistarpeisiin.
Puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoja ehdotetaan korotettavan 620 miljoonaa euroa edellisen vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtiovarainministerin budjettiehdotus vuodelle 2027 sisältää lisäksi 1,3 miljardin euron tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin.
Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 186 miljoonan euron tilausvaltuutta.
Ukrainan tukeen ehdotetaan 200 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Hyvinvointialueiden talous
Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 27,5 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa noin 0,34 miljardia euroa verrattuna vuoden 2026 varsinaiseen budjettiin. Kasvu selittyy pääosin vuoden 2027 kustannustasoon siirtymisellä. Rahoituksen indeksikorotus on 2,63 prosenttia vuonna 2027, mikä lisää hyvinvointialueiden rahoitusta noin 697 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen vuosikasvu lisää rahoitusta noin 248 miljoonaa euroa. Vuodesta 2027 lähtien kasvusta otetaan huomioon kuitenkin vain 60 prosenttia, mikä vähentää rahoitusta noin 61 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden vuoden 2025 tilinpäätöksiin perustuva rahoituksen jälkikäteistarkistus vähentää rahoitusta noin 394 miljoonaa euroa.
Kuntatalous
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,5 miljardia euroa, mikä on noin 40 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2026 budjetissa. Valtionosuutta alentaa muun muassa perustoimeentulotuen kuntien rahoitusosuuden kasvu. Se vähentää määrärahan tasoa noin 121 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 verrattuna. Vuoden 2027 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuutta arviolta noin 22 miljoonaa euroa. Arvio tarkentuu budjettiesityksen valmistelun aikana. Vuonna 2027 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on alustavasti 3,5 prosenttia ja siitä aiheutuva valtionosuuden lisäys noin 117 miljoonaa euroa.
Hallituksen kevään kehysriihessä päättämä indeksijarrun korotus pienentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta. Kun indeksijarru nousee 1 prosenttiyksiköstä 2,8 prosenttiyksikköön, valtionosuus vähenee noin 93 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2026 budjettiin.
Toisaalta valtionosuutta lisäävät useat uudistukset, kuten esimerkiksi työvoimapoliittisen avustuksen käyttöönotto ja kotoutumistuen takuuajasta aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen.
Yhteensä uudet ja laajenevat tehtävät kasvattavat peruspalvelujen valtionosuutta noin 44 miljoonalla eurolla. Tästä noin 31 miljoonaa euroa on rahoituksen siirtoa muualta valtion budjetista.
