Jussi Salo
KIRKKONUMMI
Vammaisten vapaata liikkumisoikeutta estetäänHyvinvointialueilla on käynnissä kehitys, joka rajoittaa vammaisten perustuslaillista oikeutta vapaaseen liikkumiseen. Kyse ei ole yksittäisestä virheestä, vaan laajamittaisesta ihmisoikeusloukkauksesta, jonka taustalla on epäonnistunut taksipalveluiden kilpailutus, puutteellinen lain tuntemus ja epäeettinen viranomaiskäytäntö.
Uudenmaan hyvinvointialueilla vammaispalvelut (Vampa) ovat alkaneet soitella asiakkaille ilman ennakkovaroitusta ja painostaa heitä luopumaan kuljetusoikeuksistaan. Puhelut kestävät jopa yli tunnin ja sisältävät painostavia kuulusteluja. Eräs asiakas kuvasi kokemusta ”gestapo-puheluksi”. LUVN vammmaispalvelun työntekijät antavat painostavissa puheluissa taksikyytiasiakkaille valittavaksi 1-3 kuntaa, vaikka määriä ei ole yhdessäkään laissa kirjattu. Tämä siksi, että ihminen on vammainen.
Tämä on kohtuutonta etenkin henkilöille, joilla on kommunikaatio- tai ymmärtämisvaikeuksia. Tilanne on erityisen vakava kehitysvammaisten ja autististen asiakkaiden kohdalla. Heille on kerrottu, että he voivat käyttää taksikyytejä vain muutamaan kuntaan, vaikka aiemmin sallittiin laajempi liikkuminen esimerkiksi sukulaisten luo. Nyt LUVN on kieltänyt mm. kehitysvammaiselta oikeuden matkustaa vanhempiensa luo.
Asiakkaita painostetaan tekemään palvelusuunnitelmaan muutoksia, joita he eivät ole itse halunneet, ja jotka ovat ristiriidassa vammaispalvelulain sekä YK:n vammaissopimuksen kanssa.
Tämä ei ole yksittäistapaus vaan järjestelmällistä oikeuksien kaventamista. Jälleen kerran taksipalveluiden kilpailutus on epäonnistunut LUVNissa: kaikkiin kuntiin ei ole saatu autoja, eikä laadukkaita taksiyhtiöitä ole hyväksytty mukaan.Taksikuljetus ei ole logistiikkaa, se on sosiaalipalvelu. Alueet eivät ole liikennöintiyrityksiä, eikä niillä ole siihen tarvittavaa osaamista. Tämän seurauksena moni vammainen ei saa tarvitsemiaan lakisääteisiä subjektiivisia kuljetuksia lainkaan.
Viranomaiset perustelevat toimiaan asiakassuunnitelmien päivityksillä. Kuitenkin uusi vammaispalvelulaki (2023/675) säätää kolmen vuoden siirtymäajasta, jonka aikana aiempia oikeuksia ei saa poistaa ilman laillista perustetta. Lisäksi perustuslaki (731/1999) takaa liikkumisvapauden, ja YK:n vammaissopimus velvoittaa turvaamaan vammaisten oikeuden liikkua vapaasti yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Nyt rikotaan perusoikeuksia, ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuuslakia. Vammaisilta riistetään mahdollisuus itsenäiseen elämään ja osallisuuteen yhteiskunnassa.
Vaatimukset:
- Painostavat puhelut lopetetaan välittömästi.
- Asiakkaiden liikkumisoikeuksia ei rajoiteta vastoin lakia.
- Taksipalveluiden kilpailutus korjataan: valinnassa painotetaan laatua, ei vain hintaa.
- Vammaisten oikeudet turvataan täysimääräisesti koko siirtymäajan ja sen jälkeen.
Tämä ei ole enää vammaispalvelulain soveltamista - tämä on viranomaisaseman väärinkäyttöä ja vammaisten syrjintää.
Viitattavat lait ja asiakirjat:
Perustuslaki (731/1999): 6 § yhdenvertaisuus, 9 § liikkumisvapaus
Vammaispalvelulaki (2023/675): siirtymäsäännökset, yksilölliset tarpeet
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014)
Hallintolaki (434/2003): kuulemisoikeus, hyvän hallinnon periaatteet
YK:n vammaissopimus: oikeus liikkua ja valita asuinpaikka vapaasti
Hallinnon oikeusperiaatteet
Hallinnon oikeusperiaatteita ovat:
- yhdenvertaisuusperiaate, joka velvoittaa tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen
- tarkoitussidonnaisuuden periaate, jonka mukaan viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin
- objektiviteettiperiaate, joka edellyttää viranomaisilta asiallista ja puolueetonta toimintaa
- luottamuksensuojaperiaate, joka on ennen muuta yksilön suojaa julkista valtaa vastaan ja antaa yksityiselle oikeuden luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen.
HANNELE RAUHANEN
Vammaisaktivisti
Kirkkonummi