KIRJOITTAJAN mielestä Kirkkonummen Seurakuntakeskus on ehdottomia arkkitehtuurin huipputeoksia läntisellä Uudellamaalla. Kuva: KS-arkisto
Jussi Salo
SOTAMAA
Vielä ei ole liian myöhäistäKirkkonummen Seurakuntakeskus on ehdottomia arkkitehtuurin huipputeoksia läntisellä Uudellamaalla. Sen suunnittelija, akateemikko Juha Leiviskä, on yksi suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisesti arvostetuimpia tekijöitä.
Länsi-Uudenmaan museon tuoreessa lausunnossa (25.9.2025) todetaan, että Kirkkonummen Seurakuntakeskus edustaa seurakunnan kiinteistövarallisuudessa uudempaa ajallista kerrostumaa ja on kirkon ja pappilan ohella niin kristillisenä kuin arkkitehtonisena kulttuuriperintönä valtavan arvokas ja korjaamisen ja säilyttämisen arvoinen rakennus. Museo esittää tärkeän kysymyksen: Ovatko seurakunnat todella pakotettuja oma-aloitteisesti purkamaan uudemman ajan ja modernin arkkitehtuurin parhaitakin yksilöitä? Jos on, eivät nämä uudemmat rakennukset muodostu osaksi kirkollista kulttuuriperintöä.
Rakennusperintölain mukaisesti ensisijainen tapa rakennussuojeluun asemakaava-alueella on asemakaavoitus. Osayleiskaavassa on annettu asemakaavoitusta ohjaava suojelumääräys, jonka mukaan arvokkaat rakennukset olisi suojeltava. Kaavoituksen yhteydessä arvioitaisiin esimerkiksi suojelun kohtuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ja välinepaletissa mukana olisi myös mahdollisuus kompensoida suojelua lisärakennusoikeudella. Näin menetellen suojelusta ei aiheutuisi kohtuutonta taloudellista rasitusta Kirkkonummen Seurakunnalle.
Länsi-Uudenmaan museo toteaa laajassa lausunnossaan, että Seurakuntakeskuksen tilannetta on viranomaisprosessissa tutkittu varsin laajasti. Sen sijaan näkyvää kansalaiskeskustelua Kirkkonummen seurakuntakeskuksen tapaus ei ole herättänyt. Esimerkiksi Hyvinkäällä käydään paraikaa keskusteluja siitä, miten Aarno Ruusuvuoren suunnitteleman kirkon juuressa sijaitsevalle työkeskukselle tullaan tekemään. Seurakunta on ihmisiä varten ja sen rakentamat tilat ovat ihmisten arvostamia symboleja. Eikö nyt olisi oikea hetki Seurakunnalle kutsua seurakuntalaiset avoimeen keskusteluun?
Lakipykälät, asemakaavat tai suojeluviranomaiset eivät pysty turvaamaan rakennusperintöä, jos niiden omistajalla ei ole siihen tahtoa tai varaa. Länsi-Uudenmaan museo toivoo lausunnossaan, että rakennusperintökohteiden omistajat näkevät kohteissaan enemmän arvoa ja pitkäaikaista käyttömahdollisuutta kuin kustannuksia ja haluavat yhä kiinteistöomistuksiaan vaalia. Rakennuksia voi korjata myös hitaasti ja useissa vaiheissa, mutta purkaa vain kerran.
YRJÖ SOTAMAA
Professori Emeritus
Aalto-yliopisto
