KIRKKONUMMI
Villa Hagan Puiston asemakaavaehdotus ei vastaa siinä tavoiteltua ympäristöäPitkäaikaisena kirkkonummelaisena olen huolissani Kirkkonummen keskustan Villa Hagan Puiston asemakaavaehdotuksesta. Tässä tarkempia huomautuksia ja ehdotuksia liittyen asemakaavan sisältöön.
Asemakaavaehdotuksessa on hyviä ratkaisuja kuten Villa Hagan Puiston merkityksen korostaminen ja sen ulottuminen Asemankaareen. Korttelissa 238 on myös myönteisiä piirteitä vaikka sen eteläisimmät tontit ovat esimerkkejä siitä miten kaavaehdotusta vaivaa kerrosalojen ylikuormitus. Tehokkuuden kiristäminen äärirajoille ei missään nimessä takaa hyvää kaupunkikulttuuria eikä ihmisläheistä asuinympäristöä. Se on ristiriidassa sen kaavamääräyksen kanssa, joka vaatii vähintään 30 % asunnoista olevan kerrostalokortteleissa perheasuntoja. Kunnan luontoläheisyyttä korostava ympäristötavoite saisi olla havaittavissa myös kuntakeskuksessa.
Kortteli 238
Asuinympäristö paranisi huomattavasti korkeimpien kerrostalojen 1-2 kerroksen vähentämisellä. Eteläisimpien talojen välitilat ovat nyt ankean ahtaat. Korttelin itäreunan talorivin madaltaminen olisi myös paremmin sopusuhteessa pienpiirteisen Haga-puiston kanssa. Ehdotan kerroslukujen tarkistamista alaspäin.
Eräs kotimaisen kaupunkisuunnittelun toistuva puute on ollut pienten monitoimisten pelikenttien varaaminen asuntoalueilta. Ne olisivat omiaan tyydyttämään hiekkalaatikko-keinu-iän ohittaneet ikäluokat samalla kun pelit helposti vetävät vanhemmat mukaan. Tämä synnyttää myös yhteisöllisyyttä. Suomessa eletään tänään voimakasta sekä lento- ja koripallon että jalkapallon buumia. Tätä olisi syytä huomioida jatkosuunnittelussa.
Hagan Villan Puisto
Jos kaavan tehokkuus toteutuu edes lähelle esitettyä, tulee puiston käyttökuorma olemaan mittava. Tämä on jatkosuunnittelussa pidettävä mielessä. Puiston kiistaton maamerkki on kukkulan korkeimmalla paikalla sijaitseva Villa Haga. Tornitalon sijoittaminen P-talon viereen ei ole millään tavalla kaupunkikuvallisesti perusteltavissa.
Se muuttaisi ratkaisevasti pienpiirteisen puiston ilmettä. Lisäksi se vääjäämättä antaisi junalla saapuville tavanomaisuudessaan, paradoksaalisesti kyllä, lähiömäisen kuvan Kirkkonummesta. 5-6-kerroksinen asuintalo liiketiloineen olisi luontevampi ratkaisu.
Ervastintie, korttelit 106-107
Kaavan korttelit 106 ja 107 muodostavat 108 korttelin sekä kunnantalon kanssa keskustan kannalta tärkeän, kaupunkikuvallisen kokonaisuuden. Kunnantalo-projektin ja 108 korttelin aikoinaan lähtiessä liikkeelle kunta teetti asemakaavapohjaisen selvityksen Ervastintien toteutuksesta. Kunnalla oli silloin kunnianhimoiset tavoitteet Ervastintien suhteen, siitä piti tulla keskustan viihtyisä ja elävä kaupunkibulevardi, jotain ihan muuta kun pysäköintialueiden luoma ankeus.
Kuitenkin uusi kaavaehdotus tulee sinetöimään Ervastintien alemmuustilan, sen länsireunan jäädessä pysäköinnin hallitsemaksi ”takapihapihamaisemaksi”. Tämä on jyrkässä ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa. Niissä nimenomaan korostetaan että kaavaehdotus tähtää keskusta-alueen viihtyisyyden ja vetovoiman kehittämiseen.
On oireellista ettei kaavaehdotuksen ympäristökuvissa ole ollenkaan esitetty Ervastintien näkymiä. Kaava-aineistossa pitää aina esittää kaavan liittymistä lähiympäristöön varsinkin kun tässä tapauksessa kyseessä on ”bulevardi” jonka pohjoispään päätteenä on kellotapuli ja kirkko ja eteläpään päätteenä on kunnantalo eli keskustan kaksi tärkeintä julkista rakennusta. Tilanteen korjaaminen edellyttää rakennusoikeuden pudottamista. Liitteenä on ehdotus siitä miten Ervastintien bulevardi on pelastettavissa ja kuinka kunnantalo samalla saisi tarvitsemaansa tukea ympäristön kaupunkirakenteesta.
On myös todettava ettei näiden korttelien tarjoama asuinympäristö millään täytä nykyajan vaatimuksia huomioiden että niiden pitää kelvata myös perheellisille ruokakunnille. Pihat ovat ahtaat ja hyvin varjoisat ja etäisyys kunnolliseen leikkipaikkaan Hagan puistossa on 200 m. P-paikat vievät pääosan pihoilta ja ovat hyvin lähellä asuntoja (alle 8m). Oireellista on, että kaavamääräyksissä näissä kortteleissa sallitaan myös yksinomaan pohjoiseen suuntautuvia asuntoja.
Ehdotan että korttelien 106,107 rakennusoikeus olisi n. 10.000 kem2 (nyt 15250). Ervastintien varrelle tulisi 4-kerroksisia asuinrakennuksia, joiden pohjakerroksessa olisi Ervastintielle avautuvia liiketiloja. Asematien varrelle tulisi asuinrakennuksia jotka noudattaisivat korttelien 104, 105 sekä Haga-rakennuksen mittakaavaa. Nämä periaatteelliset ratkaisut käyvät ilmi kahdesta oheisesta liitteestä.
ERIC ADLERCREUTZ
Arkkitehti
