HÖMÖTIAINEN pärjää Nuuksion metsissä. Kuva: Markku Huhta-Koivisto
Jussi Salo
NUUKSIO
Yli sata vapaaehtoista laski Nuuksion linnut – hömötiainen pärjää yhä Nuuksion metsissäNUUKSIO
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa kartoitti kesällä 2025 Nuuksion järviylängön pesimälinnuston. Nuuksion järviylänkö kuuluu metsälinnuston kannalta Etelä-Suomen edustavimpien alueiden joukkoon ja on yksi Uudenmaan kymmenestä kansainvälisesti tärkeästä lintualueesta (IBA, Important Bird and Biodiversity Area).
Kartoitettu järviylänkö on 126 km2:n laajuinen. Alueesta noin puolet kuuluu Vihtiin, puolet Espooseen ja pieni kaistale Kirkkonummeen. Koko Nuuksion kansallispuisto (56 km2) sisältyy laskenta-alueeseen. Työ suoritettiin vapaaehtoisvoimin ja huhti–kesäkuun välillä tehtyihin laskentoihin osallistui kaikkiaan 135 lintuharrastajaa. Edellisen kerran Tringa kartoitti järviylängön linnuston kesällä 2015.
Hömötiainen pärjää suojelualueilla
Erittäin uhanalaiseksi luokitellun hömötiaisen kanta oli pysynyt ilahduttavan vakaana kymmenen vuoden takaiseen kartoitukseen verrattuna. Järviylängön reuna-alueilla, joissa ihmisvaikutus on suurta, lajin kanta on taantunut. Sen sijaan kansallispuiston suojelluissa metsissä hömötiaisia oli jopa aavistuksen enemmän kuin edellisessä laskennassa, mikä kompensoi vähenemistä muualla.
“Nuuksion laaja ja yhtenäinen metsäalue muodostaa erittäin tärkeän alueen Uudellamaalla kovin harvalukuiseksi käyvälle hömötiaiselle. Laskennat osoittavat, että hömötiainen pärjää Uudellamaalla, mikäli sopivaa elinympäristöä on riittävästi. Sekä vanhojen metsien suojeluun ja että metsien käsittelytapojen parantamiseen täytyy panostaa, jos hömötiainen halutaan säilyttää koko Uudenmaan vakituisessa pesimälinnustossa”, laskennat organisoinut Tringan suojelusihteeri Juho Leppänen kertoo.
METSO kuuluu Nuuksion järviylängön pesimälajistoon. Kuva: Markku Huhta-Koivisto
Jussi Salo
Tringan laskentojen perusteella myös muu Nuuksion järviylängön metsälinnusto on pysynyt pitkälti vakaana. Hömötiaisen lisäksi Uudellamaalla taantuneiden metsälajien, kuten metson, pohjantikan tai töyhtötiaisen kannat ovat pysyneet Nuuksion alueella varsin samalla tasolla kymmenen vuoden takaiseen laskentaan verrattuna.
Uusia tulokkaita ja runsastujia
Linnusto on jatkuvassa muutoksessa myös Nuuksiossa. Monet eteläiset lintulajit hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Kehrääjiä havaittiin laskennoissa lähes kaksinkertainen määrä kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Muita runsastuvia lajeja ovat esimerkiksi peukaloinen ja tiltaltti.
“Uutena lajina Nuuksiolle laskennassa löydettiin tulipäähippäinen, joita lauloi peräti kahdessa paikassa. Laji on vasta leviämässä Suomeen ja siitä tunnetaan vain pari pesälöytöä. Mikäli tulipäähippiäinen jatkaa levittäytymistään samaan tahtiin, siitä tulee seuraava Nuuksiolle uusi pesimälaji”, Leppänen toteaa.
Lintuharrastusta ja kansalaistiedettä
Nuuksion kansallispuistossa vierailee vuosittain yli 300 000 ihmistä. Luonnon, virkistyskäytön ja muun ihmistoiminnan yhteensovittaminen on mahdollista, mutta se edellyttää huolellista suunnittelua ja jatkuvaa luonnon tilan seurantaa. Lintuharrastajien vapaaehtoisvoimin toteuttamat linnustokartoitukset tukevat tätä seurantaa.
“Linnut ovat hyviä ympäristön tilan indikaattoreita: lintujen kannanmuutokset kertovat elinympäristöjen tilasta”, kertoo Tringan toiminnanjohtaja Johannes Silvonen. “Viime kesän kartoituksen tavoitteena oli tietojen päivittäminen ajan tasalle tärkeän lintualueen ja sen linnuston nykytilasta, ja tässä onnistuimme”, Silvonen toteaa. “Yli 100 neliökilometrin laajuisen alueen pesimälinnuston kartoitus on iso ponnistus vapaaehtoisvoimin toimivalle yhdistykselle, mutta samalla osoitus vapaaehtoistyön ja kansalaistieteen voimasta”.
Helsingin kaupunki on aiemmin selvittänyt yhdessä Metsähallituksen kanssa mahdollisuutta liittää kaupungin järviylängöllä omistamia virkistysalueita osittain tai kokonaan osaksi kansallispuistoa. Hanke ei kuitenkaan ole toistaiseksi edennyt. Sen eteneminen auttaisi esimerkiksi hömö- ja töyhtötiaisen, metson ja pyyn menestystä Nuuksion alueella, kun suojeltu pinta-ala suurenisi ja entistä laajempi yhtenäinen metsämanner säilyisi järviylängöllä.
TRINGA-LEHDESSÄ 4/2025 ILMESTYNYT YHTEENVETO KARTOITUKSESTA
