KIRKKONUMMI
Arkkitehtuurin helmi ansaitsee uuden elämän
Ronja Karkinen kirjoitti tärkeästä aiheesta (KS 4.2.): akateemikko Juha Leiviskän suunnitteleman seurakuntatalon kohtalosta. On totta, että rakennuksen nykyinen kunto ja hiljaisuus saattavat hämärtää sen todellisen arvon, mutta arkkitehtuurin
historian valossa olemme tekemisissä poikkeuksellisen kohteen kanssa.
Uskallan väittää, että emme erehdy pahasti, jos ennustamme Leiviskän rakennusten nousevan tulevaisuudessa samanlaiseen kansainväliseen kulttimaineeseen kuin Alvar Aallon työt nykyään. Jo nyt arkkitehtuurin opiskelijat ja ammattilaiset ympäri maailman tuntevat Leiviskän ”valon mestarina”.
Jos uskallamme säilyttää ja kunnostaa seurakuntatalon uuteen käyttöön, se tulee 20 vuoden kuluttua olemaan Kirkkonummelle yhtä merkittävä vetovoimatekijä ja ylpeydenaihe kuin Hvitträsk tai palkittu kirjastotalo Fyyri. On lyhytnäköistä mitata rakennuksen arvoa vain tämän hetkisen tilanteen mukaan, kun kyseessä on kansainvälisen tason arkkitehtuurihelmi. Kirkkonummen kunta ottakoon vastuullisen roolin talon tulevaisuuden suunnittelussa. Talon kohtalo kansallisena muistomerkkinä ei voi jäädä vain seurakunnan harteille. Mukaan saadaan varmasti myös kansallisen tason toimijoita, sekä julkisia että yksityisiä.
Karkisen ehdotus tilan muuttamisesta esimerkiksi parenteesiajan museoksi tai galleriaksi on erinomainen. Muitakin käyttömahdollisuuksia varmasti yhdessä keksitään. Seurakuntatalo ei ole vain rakennus, vaan osa Suomen 1900-luvun
rakennustaiteen kärkikaartia. Nyt on tärkeää ottaa aikalisä - purkamissuunnitelmat täytyy pysäyttää - ja koota yhteen tämän ainutlaatuisen rakennuksen säilyttämisen tärkeyden ymmärtävät tahot. Kirkkonummen tulisi tarttua tilaisuuteen ja varmistaa, että tämä arkkitehtonisesti arvokas rakennus säilyy osana Kirkkonummen elävää kulttuuriperintöä myös tuleville sukupolville.
MATS BISTRÖM, ARKKITEHTI SAFA
MARJA-LIISA TAPIO-BISTRÖM, MMT
Kirkkonummi, Hindersby
