KIRKKONUMMI
Asukasyhdistys: Kirkkonummen on aika ottaa liikennemelu vakavastiKIRKKONUMMI
Dosentti Outi Ampuja on yksi maan johtavista meluasiantuntijoista. Hän tutkii melun kielteisiä vaikutuksia ihmisiin ja asuinympäristöihin. Hänet on palkittu tutkimuksistaan ja julkaisuistaan, jotka käsittelevät hiljaisuuden merkitystä ja ääniympäristön laadun arviointitapoja. Kun Ampuja luennoi Kirkkonummella (7.5.) otsikolla "Miten ympäristömelu vaikuttaa meihin?", liikennemelu oli keskeinen teema.
–Se on ylivoimaisesti suurin yksittäinen melun lähde meidän nyky-yhteiskunnassa. Tiedetään, että jos jatkuvasti altistuu liialliselle määrälle melulle, riski saada negatiivisia terveysvaikutuksia kasvaa. Lista on synkkä ja pitkä. Se voi esimerkiksi heikentää immuniteettijärjestelmää, kuuloa ja melulle altistumisella on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi melulla on monia kognitiivisia haittoja ihmisiin, sanoo Outi Ampuja.
Vaikka useat tutkimukset osoittavat, että jatkuvalla melulla on erittäin kielteisiä vaikutuksia meihin ihmisiin ja asuinympäristöihimme, melu on harvoin priorisoitu ongelma. Ampuja sanoo, että näemme melun usein "toisen luokan ympäristöongelmana".
–Se näkyy siinä, kuinka paljon laitetaan resursseja mihinkin asioihin. Joissakin kunnissa tehdään tosi hyvää melun torjuntatyötä tai vaalitaan hiljaisia alueita. Toisissa kunnissa ei ehkä niin paljon. Ei siihen ole helppoja, eikä aina ole halpoja ratkaisuja mutta hyvällä ennakoinnilla ja maankäytön- ja kaavoituksen suunnittelulla voidaan saada paljon aikaan, sanoo Ampuja.
Melua mitataan desibeleissä. Haitalliset seuraukset ihmisille ilmenevät, jos melun vuorokautinen keskiarvo ylittää 55 desibeliä. Yöaikaan riskiraja kielteisten seurausten ilmenemiselle on 45 desibeliä. Esimerkkinä voidaan käyttää lähijunia. Espoon kaupunkiradan selvityksen mukaan lähijunan aiheuttama melutaso on 65-70 db 30 metrin etäisyydellä radasta, 60-65 db 50 metrin ja jopa 55-60 db vielä 100 metrin etäisyydelläkin.
Junavarikko huolestuttaa Kirkkonummen asukkaita
Kun runsaslukuinen paikalla ollut yleisö sai esittää kysymyksiä Outi Ampujalle, useimmat kysymykset koskivat, sekä suoraan että epäsuorasti, suunniteltua junavarikkoa Espooseen ja Kirkkonummelle. Erityisesti vaihtoehto sijoittaa junavarikko Vuohimäkeen sai yleisöltä voimakasta vastustusta. Vaihtoehto merkitsisi, että tyhjiä junia kuljetettaisiin vuorokauden ympäri Kauklahden ja Vuohimäen välillä. Se merkitsisi voimakkaasti lisääntynyttä melua koko 18 kilometrin pituisella rataosuudella ja vaikuttaisi kaikkiin asukkaisiin, jotka asuvat lähellä rautatietä Luoma-Vuohimäki - välillä. Outi Ampujalta kysyttiinkin, miten vuorokauden ympäri jatkuva melu vaikuttaa meihin ihmisiin, erityisesti jos melu ilmenee nopeina muutoksina äänitasossa.
–Unenlaatu heikkenee ja sillä tiedetään olevan monia negatiivisia terveysvaikutuksia, jos melu on jatkuvaa ja ylittää riskirajat. Elimistö hätkähtää ja ajattele että nyt tapahtuu jotain uhkaavaa. Silloin elimistö valmistautuu taistele tai pakene- reaktioon ja ollaan valmiustilassa, sanoo Ampuja.
Outi Ampuja ei ole yksityiskohtaisesti perehtynyt junavarikon suunnitelmiin. Hän voi siksi lausua vain yleisellä tasolla siitä, mitä voimakkaasti lisääntyvä liikenne merkitsisi asukkaille.
–Jos siihen tulee paljon aikaisempaa enemmän liikennettä, varsinkin öisin, niin kyllä se voi olla että ne riskirajat rupeavat paukkumaan. Tällaisilla alueilla haaste on usein se että siellä on vanhempia asuinrakennuksia, joita ei ole niin hyvin äänieristetty verrattuna uudempiin asuntoihin. Silloin niissä vanhoissa asunnoissa sisään kantautuva melu voi olla aikamoista. Kyllä tietenkin täytyy olla osaamista ja myös resursseja melun torjuntaan jos tulee jokin uusi melulähde jollekin alueelle, sanoo Ampuja.
Terveisiä päättäjille
Jotkut Kirkkonummen poliitikot ovat ilmaisseet tukensa junavarikon rakentamiselle nimenomaan Vuohimäkeen. Ampujan luennolle osallistuneiden asukkaiden palaute ei ollut armollista.
– Kirkkonummi on pidettävä turvallisena ja viihtyisänä ympäristönä. Tämä suunniteltu varikko ja rata heikentävät täysin näitä pyrkimyksiä. Se merkitsisi melua myös öisin. Kotimme ovat vaarassa, sanoo Maj Åberg-Hildén Tolsasta.
– Melua sietää paremmin, jos tietää sen loppuvan iltaa ja yötä kohden. Mutta varikkosuunnitelmat tuhoavat myös yöt. Ampuja sanoi, että hiljaisuuden ja melun välillä täytyy olla tasapaino. Nyt vaikuttaa siltä, että Kirkkonummi keskittää kaiken melun meidän lähiympäristöömme, sanoo Anja Orama-Lindqvist Vuohimäestä.
– Tarvitaan ehdottomasti tutkimus siitä, millaista melua tämä aiheuttaisi. Tämä koskee erityisesti yöaikaa ja rautatien lähellä olevaa asutusta. Päätöstä varikosta ei voida tehdä ennen kuin tämä on tutkittu kunnolla, sanoo Kaj Sjöblom Kyrkvallasta.
Myös meluasiantuntija Outi Ampujalta kysyttiin, millaisia terveisiä hän haluaa lähettää päättäjille, kun he suunnittelevat varikon sijoituspaikkaa.
–Pitää miettiä, kuinka tiheästi siellä operoidaan ja tarvitaanko meluesteitä, nopeusrajoituksia tai aikarajoitteita ja muita mahdollisia meluntorjuntatoimia. Täytyy tehdä tosi hyvää taustatutkimusta. Resursseja tarvitaan melun torjuntaan, ja kyllä paljon voidaan tehdä jos se tehdään hyvin ja johdonmukaisesti. Läpinäkyvyys päätöksenteossa ja kommunikointia asukkaiden kanssa ovat myös todella tärkeää. Ihmisillä on paljon huolia, jos tulee muutoksia ääniympäristöön. Se on täysin ymmärrettävää ja oikeutettua, sanoo Outi Ampuja.
LOUNAIS-KIRKKONUMMEN ASUKASYHDISTYS
INVÅNARFÖRENING: DET ÄR DAGS FÖR KYRKSLÄTT ATT TA TRAFIKBULLRET PÅ ALLVAR