INKOO
Inkoo tarvitsee uusia avauksia, voisiko biokaasu olla yksi niistä?
Kunnan kehittäminen, etenkin haastavassa taloustilanteessa, vaatii välillä täysin uusia ajatuksia. Eikä siihen nojaamista, mitä olemme aina tehneet. Yksi tällainen kysymys on biokaasu.
Inkoo on maatalouskunta. Meillä syntyy jätevesilietteitä, maatalouden sivuvirtoja ja erilaisia biomassoja. Osa niistä kuljetetaan nykyisin muualle käsiteltäväksi. Samalla ostamme energiaa ja maatalouden tuotantopanoksia muualta.
Entä jos osa siitä, minkä nyt näemme jätteenä tai kustannuksena, olisikin meille raaka-ainetta?
Inkoon omassa uusiutuvan energian kuntakatselmuksessa tunnistettiin jo muutama vuosi sitten merkittävä peltobiomassojen energiapotentiaali. Selvityksen mukaan myös Inkoon jätevedenpuhdistamon lietettä on toimitettu biokaasun tuotantoon.
Siksi olisi perusteltua selvittää, voisiko Inkooseen tai laajemmin Länsi-Uudellemaalle syntyä alueellinen biokaasulaitos. Laitokseen voitaisiin koota soveltuvia maatalouden biomassoja, lietteitä ja muita biohajoavia sivuvirtoja. Niistä tuotettaisiin biokaasua, jota voidaan hyödyntää energiana sekä jalostaa liikenne- ja teollisuuskäyttöön.
Biokaasu on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Prosessin jälkeen jäljelle jää ravinnerikasta mädätettä, jonka ravinteita voidaan hyödyntää maataloudessa ja jatkojalostaa kierrätyslannoitteiksi. Näin ravinteita voidaan palauttaa takaisin pelloille ja samalla vähentää riippuvuutta mineraalilannoitteista.
Tässä on kiertotalouden ajatus parhaimmillaan, paikallisesta sivuvirrasta tehdään paikallista energiaa ja ravinteet palautetaan takaisin käyttöön.
Mahdollinen laitos voisi palvella Inkoon lisäksi lähikuntia ja alueen maatiloja. Silloin kyse ei olisi vain jätehuollosta, vaan mahdollisesti uudesta alueellisesta kiertotalouden liiketoiminnasta.
Suomessa on jo toteutettu maatalouden biomassoihin perustuvia biokaasulaitoksia ja valtio on tukenut alan investointeja. Teknologia kehittyy myös nopeasti. Biokaasutuotannon yhteydessä syntyvää hiilidioksidia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi uusien polttoaineiden tuotannossa.
Tämä ei tarkoita, että kunnan pitäisi ryhtyä energiayhtiöksi tai tehdä miljoonainvestointia veronmaksajien rahoilla. Ensimmäinen askel voisi olla hyvin käytännöllinen, selvitämme yhdessä viljelijöiden, yritysten ja lähikuntien kanssa, kuinka paljon alueella syntyy sopivia raaka-aineita, millainen ratkaisu olisi teknisesti mahdollinen ja voisiko siitä syntyä kannattavaa yksityistä liiketoimintaa.
Kaikista uusista ajatuksista ei synny toteuttamiskelpoista hanketta. Mutta uusia mahdollisuuksia ei löydy, jos niitä ei koskaan selvitetä.
Inkoon vahvuuksia ovat sijainti, maatalous, kehittyvä teollisuus ja ympärille rakentuva uusi energiatalous. On perusteltua selvittää, voisivatko nämä vahvuudet tukea toisiaan.
Jäte ei aina ole jätettä. Joskus se on raaka-aine, jonka arvon joku toinen huomaa ennen meitä.
DANIEL GRÖNFORS
Inkoon kunnanvaltuutettu, tekninen lautakunta vara pj. (kok.)
