Jussi Salo
INKOO
Inkoon talous vaatii kasvua – Joddböle on koko Länsi-Uudenmaan yhteinen mahdollisuusInkoon talous on tienhaarassa. Ilman kasvua ja verotulojen lisäystä kunnalla ei ole mahdollisuuksia turvata nykyistä palvelutasoa. Inkoon talous on ajautunut tilanteeseen, jossa kunnan tulevaisuus on vakavan paineen alla. Valtiovarainministeriön kriisikuntakriteereistä jo kaksi täyttyy: vuosikate suhteessa poistoihin ja lainanhoitokate eivät täytä kriteereitä. Kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 8,1, mutta sen korottaminen jopa 9,1 prosenttiin on mahdollista. Tämä merkitsisi jo 1,64 prosenttiyksikön eroa valtakunnalliseen keskiarvoon, mikä lähestyy kriisikuntakriteeristön rajaa kahden prosenttiyksikön erosta kuntien kunnallisveroon.
Prosentin korotus kunnallisveroon tuo taloudellista liikkumavaraa, mutta se ei riitä vielä tasapainottamaan tulevien vuosien budjetteja.
Samalla kunnan lainamäärä on noin 6 400 euroa asukasta kohti. Se ei vielä ylitä valtakunnallista keskiarvoa, mutta kertoo selvästi velkaantuneesta tilanteesta. Kunnan vuoden 2025 talousarvio on noin 2,3 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja jos suuntaa ei käännetä, nykyiset ylijäämät syödään loppuun vuoteen 2028 mennessä.
Näissä oloissa pelkät säästöt ja veronkorotukset eivät riitä. Kunta tarvitsee kasvua ja uusia verotuloja. Juuri siksi Joddbölen alueen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää. Blastr Green Steelin suunnittelema vihreä terästehdas olisi Inkoon historian suurin investointi. Se loisi työpaikkoja, verotuloja ja uskoa tulevaisuuteen. On myös syytä korostaa, että kyse on maailman puhtaimmaksi suunnitellusta terästehtaasta – juuri sellaisesta teollisuudesta, jota Suomi ja Eurooppa tarvitsevat.
On vaikea nähdä, millä muulla tavoin Inkoo voisi yksin ratkaista taloushaasteensa. Alueelle ei ole tulossa vastaavia investointeja, eikä kunnan kokoluokan huomioon ottaen ole realistista odottaa, että palvelut voitaisiin turvata pelkästään veronkorotuksilla ja säästöillä. Joddbölen alue ei ole kuitenkaan vain kenttä terästehtaalle, vaan se on myös erinomainen paikka muulle vihreän siirtymän teollisuudelle. Terästehdas tuo mukaan paljon alihankintamahdollisuuksia tai synergisiä etuja muille investoinneille. Hankkeet voivat toki olla myös täysin riippumattomia mahdollisesta terästehtaasta, mutta suuri investointi alueelle madaltaisi kynnystä uusien investointien näkökulmasta. Mahdollisen terästehtaan tuottamaan hukkalämmön talteenotto ja hyödyntäminen on asia, mikä voisi tuoda myös paljon mahdollisuuksia ja hyötyä koko seutukunnalle.
Tämä ei ole vain Inkoon asia. Länsi-Uudenmaan alueen elinvoima rakentuu kuntien yhteistyölle ja kyvylle hyödyntää omia vahvuuksiaan. On tärkeää, että alueella ei sorruta kateuteen tai mustasukkaisuuteen sen suhteen, minne suurimmat investoinnit kohdistuvat. Jos Inkoo saa vahvan teollisen ankkurin Joddböleen, hyötyvät myös naapurikunnat työpaikkojen, yritysverkostojen ja väestönkasvun kautta.
Inkoon saaristoidylli ja luontoarvot ovat kunnalle tärkeitä. Samalla rajoitetulle alueelle sijoittuva moderni teollisuus voi tuoda elinvoimaa koko seudulle. Nämä eivät sulje toisiaan pois – päinvastoin, ne voivat täydentää toisiaan, jos kaavoitus ja suunnittelu tehdään vastuullisesti.
Inkoo tarvitsee nyt rohkeutta katsoa eteenpäin. Joddbölen investoinnit ovat avain kunnallisten palvelujen turvaamiseen ja koko läntisen Uudenmaan vahvistamiseen. Meidän on luotava uskoa tulevaisuuteen, mutta samaan aikaan meidän on oltava realisteja ja tartuttava tilaisuuksiin, joita alueelle tarjotaan. Jos haluamme ylläpitää tai parantaa nykyistä palvelutasoa, tarvitsemme ilman muuta kasvua, verotuloja ja ennen kaikkea Länsi-Uudenmaan kuntien yhteistyötä.
TIMO KALLIO
Inkoon kunnanhallituksen 1. vpj, kok