Kansainvälinen naistenpäivä 2026

Nais­ten­päi­vää vie­te­tään maa­lis­kuun 8:na päi­vä­nä ku­ten jo vuo­si­kym­me­niä ja sa­moin ta­voit­tein kuin ai­em­min­kin. Nais­ten oi­keu­det ovat ih­mi­soi­keuk­sia. Tä­hän men­nes­sä yk­si­kään val­tio ei kui­ten­kaan ole pys­ty­nyt tai ha­lun­nut to­teut­taa yh­tä­läi­siä oi­keuk­sia mie­hil­le ja nai­sil­le.

Nais­ten ja mies­ten vä­li­nen tasa-ar­vo on hy­vin eri ta­sol­la maa­il­man eri puo­lil­la. Niin­pä par­hai­ten ver­tai­lua voi teh­dä EU-mai­den vä­lil­lä.

Nai­set ja tasa-ar­vo työ­e­lä­mäs­sä: EU:ssa tuo­reen tie­don mu­kaan nais­ten ja mies­ten vä­li­nen palk­ka­e­ro on 12 %, nai­sen eu­ro on 88 sent­tiä. Suu­rim­mat erot ovat Lat­vi­as­sa ja pie­nim­mät Bel­gi­as­sa. Lu­xem­bur­gis­sa ei enää ero­ja ole tä­män tie­don mu­kaan.

Suo­mes­sa ero on 16 % ja nai­sen eu­ro 84 sent­tiä. Olin ai­ka häm­mäs­ty­nyt ja pet­ty­nyt täs­tä tie­dos­ta. Vuo­des­ta toi­seen jun­naam­me pai­kal­laan palk­ka-asi­ois­sa. On­ko syy edel­leen mei­dän su­ku­puo­lit­tu­neis­sa työ­mark­ki­nois­sa?

Löy­tyi­si­kö­hän apua EU:n palk­ka-avoi­muus­di­rek­tii­vis­tä, jon­ka pi­täi­si tul­la voi­maan tou­ko­kuus­sa 2026? Palk­ka-avoi­muu­del­la tar­koi­te­taan sitä, et­tä palk­kauk­sen ja pal­kit­se­mi­sen tu­li­si ol­la mah­dol­li­sim­man lä­pi­nä­ky­vää. Di­rek­tii­vi kos­kee kaik­kia työ­na­na­ta­jia.

Yleis­tä häm­mäs­tys­tä ja tyr­mis­tys­tä on ai­heut­ta­nut maam­me hal­li­tuk­sen suun­nit­te­le­ma la­ki­muu­tos, jon­ka myö­tä mää­rä­ai­kai­sen työ­so­pi­muk­sen voi­si sol­mia vuo­dek­si il­man pe­rus­tet­ta. Hal­li­tuk­sen esi­tyk­sen mu­kaan la­ki­muu­tos vai­kut­taa työl­li­syy­teen ja ta­lou­teen hy­vin vä­hän. Tuo­ta vä­häi­syyt­tä pe­rus­tel­tiin sil­lä, et­tä uu­dis­tus vai­kut­t­tai­si lä­hin­nä nai­siin.Te­hyn pu­heen­joh­ta­ja ku­vaa la­kia ide­o­lo­gi­sek­si hyök­käyk­sek­si nais­val­tai­sia alo­ja koh­taan (De­ma­ri 29.1.26). He­sa­rin pää­kir­joi­tus 30.1.2026 kos­kien tätä asi­aa on ot­si­koi­tu sel­ke­ä­sa­nai­ses­ti ”Hal­li­tus hei­ken­tää työ­e­lä­män tasa-ar­voa.” An­ka­raa ar­vos­te­lua saa­nut­ta la­kie­si­tys­tä pui­daan edel­leen edus­kun­nas­sa.

Nai­siin koh­dis­tu­va vä­ki­val­ta: Suo­mi on EU:n tur­vat­to­min maa nai­sil­le. Joka kol­mas nai­nen on ko­ke­nut fyy­sis­tä tai sek­su­aa­lis­ta vä­ki­val­taa tai uh­kai­lua. Suo­mi on si­tou­nut mo­niin kan­sai­vä­li­siin so­pi­muk­siin, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta nai­siin koh­dis­tu­vaa vä­ki­val­taa ei ole pys­tyt­ty suit­si­maan. Apu­lai­soi­keus­kans­le­ri Mik­ko Puu­ma­lai­nen on kut­su­nut lä­hi­suh­de­vä­ki­val­taa ra­ken­teel­li­sek­si suo­ma­lai­sek­si ih­mi­soi­keu­son­gel­mak­si.

Tak­si­toi­min­nan muu­tos muu­ta­ma vuo­si sit­tan toi mu­ka­naan ei toi­vot­tu­na lie­veil­mi­ö­nä nai­sa­si­ak­kai­den rais­kauk­sia ja pel­koa.Tämä joh­ti sii­hen, et­tä nai­set pe­rus­ti­vat vain nai­sil­le tar­koi­te­tun kyy­ti­pal­ve­lun. Tasa-ar­vo­val­tuu­te­tun kan­ta oli (HS 10.2.26), et­tä po­si­tii­vi­nen eri­tyis­koh­te­lu on ihan ok, kun kyse on nais­ten tur­val­li­suu­des­ta. Nai­siin koh­dis­tu­va vä­ki­val­ta on tun­nus­tet­tu kan­sal­li­ses­ti ja kan­sain­vä­li­ses­ti eri­tyi­sek­si pe­ru­soi­keus­huo­lek­si. De­ma­ri 2/26 ker­too, et­tä Mies­ten tasa-ar­vo ry kat­soo ky­sees­sä ole­van mie­hiin koh­dis­tu­vaa su­ku­puo­li­syr­jin­tää. Kes­kus­te­lu ai­hees­ta jat­ku­nee.

Suo­mi kah­dek­san­te­na EU-mai­den tasa-ar­vo­ver­tai­lus­sa: EU-mai­den tuo­rein tasa-ar­vo­ver­tai­lu on vuo­del­ta 2025. In­dek­sil­lä mi­ta­taan tasa-ar­voa kuu­del­la eri osa-alu­eel­la: val­ta, tie­to, työ, ter­veys, raha ja ai­ka. Täy­del­lis­tä tasa-ar­voa ku­vaa­va luku on 100. EU:n tasa-ar­voin­dek­si täs­sä mit­tauk­ses­sa on 63,4. Jos nou­su on jat­kos­sa­kin noin 0,7 pis­teen vuo­si­vauh­tia täy­den tasa-ar­von saa­vut­ta­mi­nen kes­täi­si vä­hin­tään 50 vuot­ta.

Täs­sä ver­tai­lus­sa yk­kö­se­nä on Ruot­si 73,7, toi­se­na Rans­ka 73,4 ja kol­man­te­na Tan­sa­ka 71,8. Suo­mi on ku­ten edel­li­sel­lä­kin ver­tai­lu­kier­rok­sel­la kah­dek­sas pis­tein 68,3. Pak­ko myön­tää, et­tä ei tämä ilah­du­ta.

Suo­men vah­vin­ta-alu­et­ta on työn ja val­lan osa-alue. Eri­tyi­ses­ti po­li­tii­kan alu­eel­la suo­ma­lai­set nai­set pär­jää­vät. Täs­tä on syy­tä ol­la tyy­ty­väi­nen. Olen iloi­nen myös ko­ti­kun­tam­me ti­lan­tees­ta. Pit­käs­tä ai­kaa meil­lä on nai­nen kun­nan­hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na ja tasa-ar­von nä­kö­kul­mas­ta so­pi­vas­ti mies val­tuus­ton pu­heen­joh­ta­ja­na. Sii­hen, ket­kä toi­mi­vat edus­ta­ji­nam­me po­li­tii­kan alu­eel­la, me nai­set voim­me vai­kut­taa vaa­leis­sa ää­nes­tä­mäl­lä. Mei­tä on yli puo­let ää­nes­ty­si­käi­sis­tä, se kan­nat­taa pi­tää mie­les­sä. Seu­raa­viin vaa­lei­hin on vain hie­man rei­lu vuo­si.

Vaik­ka Suo­mi on tasa-ar­von ja nais­ten oi­keuk­sien edel­lä­kä­vi­jä, saa­vu­te­tut oi­keu­det ei­vät ole it­ses­tään­sel­vyys meil­lä­kään. Nii­tä on suo­jel­ta­va ja puo­lus­tet­ta­va, jot­ta tasa-ar­vo me­ni­si eteen­päin ei­kä taak­se­päin.

Nais­ten­päi­vä­nä mars­si­taan: Nais­jär­jes­tö­jen yh­tei­nen mars­si läh­tee Hel­sin­gin pää­rau­ta­tie­a­se­mal­ta klo 14 ja suun­taa Kan­sa­lais­to­ril­le. Vii­me vuon­na mars­siin osal­lis­tui kym­men­kun­ta­tu­hat­ta tasa-ar­von kan­nat­ta­jaa. Tänä vuon­na toi­vot­ta­vas­ti enem­män - rak­kau­del­la ja rai­vol­la, kaik­kien nais­ten puo­les­ta!

Hy­vää Nais­ten­päi­vää!

PIRK­KO LEH­TI­NEN

kun­nal­lis­neu­vos