Jussi Salo
Elokuun alussa voimaan astuneet lukiolain muutokset mahdollistavat englanninkielisen lukiokoulutuksen sekä ylioppilastutkinnon suorittamisen Suomessa.
Uudistus auttaa merkittävästi niitä opiskelijoita, joiden kielitaito ei riitä tutkinnon suorittamiseen suomeksi tai ruotsiksi. Tutkinnossa kirjoitettaisiin jokin Suomen virallisista kielistä vieraana kielenä.
Englanninkielisessä lukio-opetuksessa ei sinänsä ole mitään uutta. Suomessa on aiemminkin pystynyt tekemään ylioppilastutkinnon englannin kielellä perustuen sveitsiläiseen International Baccalaureate -ohjelmaan (IB), mutta siitä on pitänyt maksaa lisenssimaksut ulkomaille.
Kilpailemme kansainvälisistä yrityksistä ja investoinneista muun muassa Kööpenhaminan ja Tukholman kanssa. Tässä kilvassa koulutusmahdollisuudet ovat aivan keskeisessä asemassa, koska myös osaajien perheiden pitää viihtyä Suomessa. Mahdollisuudet onnistua myös koulutusviennissä paranevat englanninkielisen yo-tutkinnon myötä.
Pääkaupunkiseudun kunnista esimerkiksi Espoossa on jo 80 000 vieraskielistä, ja Kirkkonummellakin vieraskielisten osuus väestöstä on jo 13 prosenttia. Espoossa onkin jo aloitettu englanninkielisen lukiokoulutuksen valmistelu, ja suunnitelmien mukaan lukion voisi käydä englanniksi vuodesta 2027 alkaen.
Suomen- ja ruotsinkielinen koulutus on jatkossakin vallitseva käytäntö, eikä uudistus uhkaa tätä käytäntöä millään tavalla. Englanninkielisen vaihtoehdon lisääminen perinteisen kotimaisilla kielillä suoritetun lukio-opiskelun rinnalle ainoastaan lisää koulutuksen joustavuutta ja Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien perheille.
Jos haluamme suomalaisen koulutusjärjestelmän olevan jatkossakin maailman paras, sen on oltava kansainvälisempi ja joustavampi. Lukiolain uudistus on suuri askel tätä tavoitetta kohti.
PIA KAUMA
Kansanedustaja (kok.)
Espoo