Jussi Salo
KIRKKONUMMI
Länsiradan osakassopimuksen hyväksyminen kunnanhallitukselle - poistojen vuotuinen tulosvaikutus Kirkkonummella 375 000 euroa 40 vuoden ajanKIRKKONUMMI
Kirkkonummen kunnanhallitus käsittelee maanantaina 1. joulukuuta Länsiradan osakassopimuksen hyväksymistä. Kunnanhallitukselle ehdotetaan, että se ehdottaa edelleen valtuustolle osakassopimuksen hyväksymistä. Päätösehdotuksen mukaan Kirkkonummi sitoutuu Länsirata Oy:n ratahankkeen ensimmäisen rakentamisvaiheen rahoittamiseen enintään 15 miljoonalla eurolla ja vastaa Länsirata Oy:n 520 miljoonan euron vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen tai Suomen valtion muutoin järjestelmän rahoituksen kustannuksista enintään 1,24 prosentilla.
Länsirata Oy (aikaisemmin Turun Tunnin Juna Oy) perustettiin Suomen valtion ja osakaskuntien vuosina 2019–2020 käytyjen neuvottelujen jälkeen osapuolten päätöksillä. Valtion ja kuntien voimavarat yhdistämällä voitiin edesauttaa Helsinki-Turku-välisen nopean ratayhteyden toteutumista, jota on suunniteltu eri muodoissaan jo 1970-luvulta lähtien.
LÄNSIRADAN linjaus: Kuva: Länsirata Oy.
Jussi Salo
Kirkkonummi tuli osaksi hankeyhtiöitä kunnanvaltuuston päätöksellä 20.4.2020.
Myönteisiä vaikutuksia talouskasvuun
Asian esittelyssä todetaan, että suurilla ratahankkeilla, kuten Länsirata, on myönteisiä vaikutuksia talouskasvuun, tasaisen tulonjaon kehitykseen, työssäkäyntialueiden laajenemiseen sekä kaupunkirakenteiden kehittymiseen ja ympäristöön. Suomen kilpailukyvyn ja alueiden menestyksen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat luotettava liikennejärjestelmä ja alueiden saavutettavuus.
Veikkolassa lähijunaliikenne mahdollistaa yhteydet Espoon ja Turun suuntaan väliasemille kohtuullisella nopeudella ja etenkin henkilöautoliikenteen ruuhkautuessa yhteyden arvioidaan olevan henkilöautoa nopeampi.
Veikkolan asemanseudulle uutta rakentamista
Radan sijainti sekä radan ja aseman mahdollistama maankäytön kehittäminen Veikkolassa osoitetaan vireillä olevassa Pohjois-Kirkkonummen osayleiskaavassa. Veikkolan asemanseudulle on hahmoteltu rakentamista, jossa yhdistyy asuminen, työpaikkatoiminnot sekä liikenteelliset palvelut, joita ovat radan seisakkeen lisäksi siihen liittyvät liityntäpysäköintipaikat sekä muut palvelut.
Rata lisää alueen vetovoimaa asukkaille ja houkuttelevuutta uusien yritysten sijaintipaikkana. Veikkolan yritykset hyötyvät radan varren uusista asukkaista ja Veikkolan asukkaat uusista työpaikoista. Aiempaa vahvempi väestöpohja ja ratayhteyden tuoma asiakaspotentiaali mahdollistavat Veikkolassa olemassa olevien palveluiden säilymisen ja luovat potentiaalia uudelle julkiselle ja kaupalliselle palvelutarjonnalle. Liikenneyhteyksien lisääntyminen ja matka ajan lyhentyminen mahdollistavat työllisyyden parantumisen asemanseudun laajalla vaikutusalueella ja sitä kautta niillä on vaikutuksia mm. kunnan verotuloihin ja palvelukustannuksiin.
VEIKKOLAN aseman suunnitelmakartta. Kuva: Länsirata/Sweco
Jussi Salo
Hista–Vihti yhteysvälin rakentaminen sisältää uuden kaksiraiteisen rataosuuden Espoon Histasta Kirkkonummen Veikkolan kautta Vihdin Nummelaan. Rataosuudella on uudet asemat Veikkolassa ja Nummelassa sekä asemavaraus Vihdin Huhmarissa.
Rata vahvistaa Pohjois-Kirkkonummen kehittymistä
Rata vahvistaa Pohjois-Kirkkonummen kehittymisen pitkällä aikajänteellä. Kirkkonummelle on merkityksellistä koko rataverkoston kehittyminen ja Länsirata ja Rantarata muodostavat kokonaisuuden. Rakennettava rata edellyttää sujuvia liikenneyhteyksiä radan asemille ja hanke parantaa oleellisesti Veikkolan liikenneyhteyksiä esimerkiksi Veikkolan eritasoliittymää ja yhteysteitä asemalle. Länsirata avaa Nuuksioon pääsyn junalla.
Ensimmäisessä rakentamisvaiheessa rakennetaan uusi raideyhteys yhteysväleille Espoo–Hista, Hista–Vihti ja Vihti–Lohja. Samalla toteutetaan kaksoisraide nykyisen raideyhteyden viereen yhteysväleillä Salo–Hajala ja Nunna–Kupittaa. Lisäksi ensimmäinen rakentamisvaihe pitää sisällään koko yhteysvälin rakentamissuunnittelun. Ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannusarvio on yhteensä 1319,9 miljoonaa euroa.
HAVAINNEKUVA Veikkolan asemasta. Kuva: Länsirata Oy
Jussi Salo
Suomen valtio ja kuntaosakkaat sitoutuvat rahoittamaan Länsirata-hankeen ensimmäistä rakentamisvaihetta oman pääoman ehtoisesti yhteensä 800 miljoonalla eurolla. Suomen valtion osuus 800 miljoonan euron rahoituksesta on 400 miljoonaa euroa ja kuntaosakkaiden osuus yhteensä 400 miljoonaa euroa. Kuntien 400 miljoonan rahoitusosuus kohdistuu lähemmäs sitä hetkeä, kun rata valmistuu ja investoinnin hyödyt toteutuvat. Rahoitus on jaksotettu kuntien toivomalla tavalla.
Valtio takaa 520M€ lainan
Suomen valtio sitoutuu oman pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi hakemaan eduskunnan hyväksyntää yhtiölle myönnettävälle valtion takaukselle, jonka nojalla yhtiö voisi hakea vierasta pääomaa enintään 520 miljoonaa euroa. Eduskunnalta haettavalla hyväksynnällä Suomen valtio sitoutuu vastaamaan 100 % vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lyhennyksistä ja 67 % vieraan pääoman rahoituskustannuksista. Kuntaosakkaat sitoutuvat vastaamaan 33 % vieraan pääoman rahoituskustannuksista, joilla tarkoitetaan korkokustannusten lisäksi rahoituksen järjestely- ja lainanhoitokuluja.
Rakentaminen toteutetaan Väyläviraston julkaistujen ohjeiden ja teknisten vaatimusten mukaisesti. Yhtiö ja Väylävirasto sopivat yhteistyöstä yhteistyösopimuksessa, joka tulee solmia kuuden kuukauden kuluessa osakassopimuksen allekirjoittamisesta.
Kirkkonummi rahoittaa osuutensa lainalla
Hyväksymällä osakassopimuksen Kirkkonummen kunta sitoutuu pääomittamaan yhtiötä 15 miljoonalla eurolla investointihankkeen toteuttamiseksi. Kunnan rahoitusasema ei mahdollista pääomittamista kassasta, joten kunta tulee rahoittamaan osuutensa lainalla. Tämän seurauksena kunnalle muodostuu tulosvaikutteisia korkomenoja.
Hankeosien valmistumisen myötä keskeneräinen investointi aktivoidaan omaisuuseräksi, josta kunnalle muodostuu tulosvaikutteisia kirjanpidollisia poistoja. Poistot rasittavat kunnan tulosta seuraavat 40 vuotta.
Viimeisimmän arvion mukaan pääomittaminen tulee jaksottumaan vuosille 2027-2032. Kuntaan kohdistuva negatiivinen tulosvaikutus kasvaa hankkeen edetessä.
Vuosikohtainen tulosvaikutus tulee tarkentumaan, mutta korkeimmillaan se on kaikkien hankeosuuksien valmistuttua. Täysimääräisen rahoitusvastuun aiheuttama tulosvaikutus on siten -2,0 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kunnan vastuulla oleva lainakanta kasvaa 15 miljoonalla eurolla.
Vuotuinen talousvaikutus poistoista 375 000 euroa 40 vuoden ajan
Kunnan pääomittamisesta aiheutuvan talousvaikutuksen lisäksi Kirkkonummen kunnalle tulee kohdistumaan myös osuus (1,24 %) hankeyhtiön ottaman ja valtion takaaman vieraan pääoman (520 milj. euroa) korkomenoista, josta kuntien osuus 33 %. Tämän osalta vaikutusarviota ei voi tarkasti tehdä, koska lainan yksityiskohdista ei ole vielä tietoa. Valtion takaaman lainan koron kunnalle kohdistettava osuudeksi on arvioitu 0,8 miljoonaa euroa.
Kunnalle kohdistuu taloudellinen vastuu 1. rakentamisvaiheen rahoitusosuudesta (15 milj. euroa) ja lainan korkomenoista.
Näistä kohdistuvat taloudelliset vaikutukset ovat lainakannan kasvu 15 miljoonalla eurolla ja 3,7 miljoonan euron ensimmäisen vaiheen tulosvaikutus, mikäli sovitut vastuut toteutuvat laskelman mukaisesti. Poistot ensimmäisestä vaiheesta alkavat, kun kunnan rataosuus valmistuu eli vuodesta 2032 eteenpäin, jonka vuotuinen tulosvaikutus on 375 000 euroa 40 vuoden ajan.
Laskelmissa ei ole huomioitu mahdollista normaalin kustannusnousun vaikutusta.
KIRKKONUMMEN kunnan taloudellinen vastuu. Lähde: Kirkkonummen kunta
Jussi Salo
