KIRKKONUMMI
Länsiradasta (Tunnin Juna)Ratalain (110/2007) ja lain muutoksen 998/2018 mukaan Väyläviraston on laadittava merkittävää ratahanketta koskevasta yleissuunnitelmasta ja ratasuunnitelmasta hankearviointi. Väyläviraston on laadittava hankearviointi myös merkittävää ratahanketta koskevista ratasuunnitelman vaiheittain toteutettavista ratkaisuista. Lain mukaan hankearvioinnissa on esitettävä hankkeen lähtökohtien ja vaikutusten kuvaus, vaikuttavuuden arviointi, kannattavuuslaskelma sekä toteutettavuuden arviointi ja päätelmät. Lisäksi hankearvioinnin osana on esitettävä suunnitelma hankkeen seurannan ja jälkiarvioinnin toteutuksesta ja sisällöstä.
Länsirata on kannattavuuslaskelmien takia ollut vastatuulessa, sillä siihen osallistuvat kunnat (Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Karjaa ja Lohja) eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen kustannusten jakamisesta. Valtion rahaa siihen ei ole haluttu aiemmin sovittua enempää antaa (koska rata on kannattamaton). Kuntien osallistuminen hankkeeseen tule myös todennäköisesti sitomaan kunnat myös jatkossa radan kunnossapitoon koko sen käyttöajan.
Rataa on pidettävä liikennekelpoisena koko sen käyttöajan, joten se edellyttää jatkuvaa kunnossapitoa. Kunnossapitoon kuuluvat tarkastukset, määräaikaishuollot, viankorjaukset ja lumityöt talvella. Toimenpiteitä tehdään päällysrakenteelle (kiskoille, pölkyille, vaihteille ja tukikerrokselle), alusrakenteille, tasoristeyksille, silloille, liikenteenohjaus- ja turvalaitteille, sähkörata- ja vahvavirtalaitteille sekä maa-alueille. Mitä nopeampi rata sitä enemmän tarkastuksia.
Käytännössä rata ei ole kunnille kertaluontoinen kustannus vaan se on joka vuotinen kustannuserä, jonka suuruus riippuu kunnossapitotarpeesta.
Huomioitava on myös se mikä vaikutus uudella ratalinjauksella on nykyiseen, matkustajaliikenteen tarjontaan koskien Kirkkonummea, Siuntiota, Inkoota ja Karjaata. Liikennöitsijöillä on vain rajallinen määrä kalustoa ja henkilökuntaa, joten ne joudutaan uuden radan myötä jakamaan kahdelle radalle. Tällöin todennäköisesti käy niin, että edellä mainittujen paikkojen junatarjonta supistuu. Voisi arvella, että joka toinen nykyisistä U ja Y-junista jää pois Kirkkonummen suunnalta.
Kyseisellä radalla ei ole tavaraliikennettä, joten siitä ei näin ollen ole mitään hyötyä Suomen teollisuudelle. Rata on vain henkilöliikennettä varten.
Jos tätä katsoo kokonaisuutena ei kunnan osallistuminen ole taloudellisesti järkevää, jos lopputuloksena on henkilöliikenteen tarjonnan väheneminen Kirkkonummelle, Siuntioon, Inkooseen ja Karjaalle.
Kirkkonummen osalta voi vain ihmetellä miksi kunta lähtisi tällaisiin suunnitelmaan mukaan, jonka seurauksena liikenneyhteydet Kirkkonummelle huononisivat ja kunta vielä maksaisi siitä. Ainoat hyötyjät Kirkkonummen kohdalla olisivat Veikkolassa asuvat, mutta suurin osa kirkkonummelaisista häviävät tässä pelissä.
EX KIRKKONUMMELAINEN