KIRK­KO­NUM­MI

Sekä kut­su­vie­ras­ti­lai­suu­des­sa et­tä Fyy­rin juh­la­ti­lai­suu­des­sa pu­hu­nut Ran­nik­kop­ri­kaa­tin ko­men­ta­ja kom­mo­do­ri Jo­han Til­lan­der ker­toi, et­tä pu­heen pi­tä­mi­nen on hä­nel­le mer­kit­tä­vä teh­tä­vä sekä Ran­nik­kop­ri­kaa­tin ko­men­ta­ja­na et­tä Upin­nie­men va­rus­kun­nan pääl­lik­kö­nä, sil­lä Pork­ka­lan pa­lau­tus joh­ti myös va­rus­kun­nan pe­rus­ta­mi­seen Kirk­ko­num­mel­le.

Suo­mi jou­tui luo­vut­ta­maan Pork­ka­lan alu­een vuok­ral­le Neu­vos­to­lii­tol­le osa­na vä­li­rau­han­so­pi­mus­ta 19.9.1944. Vuok­ra-ajak­si so­vit­tiin 50 vuot­ta. Alue luo­vu­tet­tiin ta­kai­sin Suo­mel­le 26.1.1956 eli ta­san 70 vuot­ta sit­ten.

Pork­ka­lan alu­eel­la asui noin 7 300 hen­ki­löä, jot­ka sai­vat toi­meen­tu­lon­sa pää­a­si­as­sa maan­vil­je­lys­tä, kar­jan­hoi­dos­ta ja ka­las­tuk­ses­ta. Eva­kuo­in­tiin oli ai­kaa 10 päi­vää. Eva­kuo­in­ti ta­pah­tui sa­don­kor­juun ai­kaan, min­kä ta­kia pai­kal­le ko­men­net­tiin 3000 so­ti­las­ta ja lot­taa aut­ta­maan alu­een eva­kuo­in­nis­sa. Apua saa­tiin myös lä­hi­kun­nis­ta, lä­hes 20 000 hen­ki­löl­tä. Yh­teen­sä vuok­ra-alu­eel­ta alu­eel­ta kul­je­tet­tiin pois noin 2 200 ju­na­vau­nul­lis­ta hei­nää, ka­lus­tei­ta, työ­ka­lu­ja ja ir­tain­ta.

Kul­je­tuk­siin osal­lis­tui noin 800 au­toa ja 1 200 he­vos­ta oh­jaa­ji­neen. Omai­suut­ta kul­je­tet­tiin myös ve­neil­lä. Uu­den ra­jan taak­se jäi noin 3000 ko­tia. Näi­den lu­ku­jen taak­se kät­key­tyy in­hi­mil­li­nen tra­ge­dia, sil­lä tie­toa pa­luus­ta ei ol­lut.

Miksi Neuvostoliitto halusi Porkkalan?

Mik­si Neu­vos­to­liit­to sit­ten ha­lu­si Pork­ka­lan esi­mer­kik­si Han­ko­nie­men si­jaan? Tämä eh­kä avau­tuu par­hai­ten sil­loi­sen tu­ki­koh­dan pääl­li­kön mää­rit­tä­mien pää­teh­tä­vien mu­kaan. Ne oli­vat kai­ken­lais­ten ope­raa­ti­oi­den to­teut­ta­mi­nen Suo­men­lah­del­la ja eri­tyi­ses­ti lah­den sul­ke­mi­nen sen ka­peim­mal­ta koh­dal­ta te­hok­kaal­la, jä­re­äl­lä ja ras­kaal­la ty­kis­tö­tu­lel­la ja me­ri­mii­noil­la. Tu­ki­koh­ta toi­mi myös pai­nos­tus­vä­li­nee­nä sekä mah­dol­lis­ti Neu­vos­to­lii­ton vai­ku­tus­val­lan sekä Suo­mes­sa et­tä Skan­di­na­vi­an mais­sa.

Suun­ni­tel­miin kuu­lui, et­tä tar­vit­ta­es­sa Neu­vos­to­liit­to voi­si suun­na­ta kat­ta­van ja tu­ho­a­van, ras­kaan ty­kis­tö­tu­len myös Hel­sin­gin alu­eel­le.

Suo­men­lah­den sul­ke­mi­nen ei si­nän­sä ol­lut uu­si aja­tus, vaan kyse oli jo Pie­ta­ri Suu­ren me­ri­lin­noi­tuk­sen pe­ri­aat­teis­ta sul­kea Suo­men­lah­ti ja suo­ja­ta Pie­ta­ri. Suo­men Kal­l­bå­da­nin ja Vi­rol­le kuu­lu­van nais­saa­ren vä­li­mat­ka on vain 31 ki­lo­met­riä. Pork­ka­lan avul­la Neu­vos­to­liit­to siis sai Suo­men­lah­den lai­va­lii­ken­teen hal­lin­taan­sa.

Kylmä sota näkyi myös Porkkalassa

Pork­ka­lan lai­vas­to­tu­ki­koh­ta kuu­lui Neu­vos­to­lii­ton Tal­lin­nan me­ri­puo­lus­tu­sa­lu­ee­seen ja Pork­ka­lan alu­een ran­nik­ko­ty­kis­tö muo­dos­tet­tiin osak­si laa­jem­paa ran­nik­ko­puo­lus­tus­ta. Ran­nik­ko­ty­kis­tön ko­men­to­paik­ka oli Mä­ki­luo­dos­sa, jos­sa si­jait­si tuol­loin suo­ma­lais­ten 1930-lu­vul­la ra­ken­ta­ma 12-tuu­mai­nen kak­sois­tyk­ki­tor­ni. Li­säk­si pat­te­rei­ta oli Träs­kös­sä, Jär­vös­sä ja Häs­tös­sä.

Pork­ka­laan oli tar­koi­tus si­joit­taa va­ki­tui­ses­ti 12 tyk­ki­ve­net­tä, 16 pans­sa­roi­tua rai­vaa­jaa, 29 pans­sa­roi­tua var­ti­o­moot­to­ri­ve­net­tä ja noin 30 eri­lais­ta huol­to­a­lus­ta. Vuok­ra-ajan al­ku­ai­koi­na tuo­ta mää­rää aluk­sia ei si­joi­tet­tu Pork­ka­laan, sil­lä Upin­nie­men so­ta­sa­ta­maa vas­ta ra­ken­net­tiin. En­nen so­ta­sa­ta­man val­mis­tu­mis­ta neu­vos­to­liit­to­lai­set ra­ken­si­vat huol­to­sa­ta­man Båt­vi­kiin.

1950-lu­vul­la kyl­män so­dan ki­ris­ty­mi­nen al­koi nä­kyä myös Pork­ka­las­sa ja maa-alu­ei­den kan­ta­lin­noit­ta­mi­nen aloi­tet­tiin to­den te­ol­la vuon­na 1951. Sa­mal­la Upin­nie­men alu­eel­la va­rau­dut­tiin jopa ydin­so­taan al­ka­mal­la ra­ken­taa erit­täin sa­lais­ta ko­men­to­kes­kus­ta ny­kyi­sen va­rus­kun­nan poh­joi­so­saan. Se ei eh­ti­nyt val­mis­tua vuok­ra-ai­ka­na. Ny­kyi­sin kes­ke­ne­räi­nen ja osit­tain rä­jäy­tet­ty paik­ka tun­ne­taan Ka­ba­no­vin luo­la­na.

Neu­vos­to­liit­to ra­ken­si ny­kyi­sen va­rus­kun­nan alu­eel­le yh­teen­sä 238 ra­ken­nus­ta. Li­säk­si se lou­hi usei­ta kal­li­o­tun­ne­lei­ta ja öl­jy­säi­li­öi­tä ja ra­ken­si lai­tu­rei­ta puo­len­tois­ta ki­lo­met­rin ver­ran.

Yk­si­tyis­koh­ta­na on hyvä muis­taa, et­tä Pork­ka­la kuu­lui Le­ning­ra­din kau­pun­kiin.

Neu­vos­to­liit­to pe­rus­ti ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen Suo­men ra­dio- ja pu­he­lin­lii­ken­net­tä val­vo­van vies­ti­tie­dus­te­lu­kes­kuk­sen Maj­vi­kin kar­ta­noon. Toki suo­ma­lai­set­kin tark­kai­li­vat, mitä ra­jan ta­ka­na ta­pah­tui.

Neu­vos­to­lii­tol­la oli ra­ja­ton kaut­ta­kul­kuo­i­keus Pork­ka­laan. Alu­eel­le kul­ki juna Le­ning­ra­dis­ta, jon­ka eri­koi­suus oli se, et­tä Suo­men puo­lel­la ju­nien ja au­to­jen las­te­ja tai hen­ki­lö­mää­riä ei saa­nut tar­kis­taa. Hel­sin­ki-Tur­ku rata eli niin sa­not­tu ran­ta­ra­ta kul­ki alu­een hal­ki. Se sai mai­neen maa­il­man pi­sim­pä­nä tun­ne­li­na. Me­tal­li­le­vyt lyö­tiin ju­nan ik­ku­noi­hin Es­poon Kauk­lah­den ase­mal­la ja otet­tiin pois In­koon Täh­te­län ase­mal­la. Vuok­ra-alu­een ra­jal­la suo­ma­lai­nen ve­tu­ri vaih­det­tiin ve­nä­läi­seen lä­pi­ku­lun ajak­si.

Ra­jaa val­vot­tiin sekä Suo­men et­tä Neu­vos­to­liit­toon kuu­lu­neen Pork­ka­lan puo­lel­la, mikä vaa­ti ra­ja­var­ti­o­lai­tok­sel­ta voi­ma­va­ro­ja, sil­lä pit­kän itä­ra­jan li­säk­si se jou­tui si­joit­ta­maan re­surs­se­ja Pork­ka­lan ra­jal­le.

Porkkalan palautus

Elo­kuus­sa 1955 itä­naa­pu­ri jär­jes­ti yl­lä­tyk­sen. Pork­ka­lan alue oli si­to­vas­ti vuok­rat­tu vuo­teen 1994 saak­ka, mut­ta Neu­vos­to­liit­to eh­dot­ti elo­kuus­sa 1955 pre­si­dent­ti Juho Kus­taa Paa­si­ki­vel­le pa­laut­ta­van­sa Pork­ka­lan. Mos­ko­vas­sa Paa­si­ki­vi ja Kek­ko­nen al­le­kir­joit­ti­vat so­pi­muk­sen, jon­ka mu­kaan Pork­ka­la pa­lau­te­taan Suo­mel­le 26.1.1956. Sa­mal­la kah­den­vä­lis­tä YYA-so­pi­mus­ta jat­ket­tiin 20 vuo­del­la.

Pork­ka­lan pa­laut­ta­mi­sen syyt oli­vat kan­sain­vä­li­ses­sä po­li­tii­kas­sa, jos­sa kyl­mä sota oli vä­hi­tel­len vaih­tu­nut niin sa­not­tuun suo­ja­sää­hän. Li­säk­si so­dan­käyn­nin muo­dot oli­vat muut­tu­neet. Ol­tiin siir­ryt­ty ty­kis­tö­ai­ka­kau­des­ta oh­ju­sai­ka­kau­teen.

Pa­lau­tus he­rät­ti myös kan­sain­vä­lis­tä kiin­nos­tus­ta ja Pork­ka­lan pa­lau­tus oli suu­ri me­di­a­ta­pah­tu­ma. Pa­lau­tus­päi­vä­nä ra­jan ta­ka­na oli odot­ta­mas­sa 122 ko­ti­mais­ta ja 93 ul­ko­mais­ta me­di­an edus­ta­jaa. Mu­ka­na oli­vat mm. Ber­li­ner Zei­tung sekä New York Ti­mes. Pre­si­dent­ti piti juh­la­vas­taa­no­ton ja päi­vää juh­lit­tiin ylei­sel­lä li­pu­tuk­sel­la.

Neu­vos­to­liit­to­lais­ten jäl­jil­tä vuok­ra-alue ei ol­lut en­ti­sen­sä. Pel­lot oli ajet­tu vil­je­ly­kel­vot­to­mik­si, ta­lo­ja oli pi­det­ty huo­nos­ti, jä­tet­ty la­ho­a­maan tai pe­rä­ti pu­ret­tu. Pork­ka­laan pa­lan­nei­den oli siis aloi­tet­ta­va alus­ta, vaik­ka sai­vat­kin maa­o­mai­suu­ten­sa ta­kai­sin. Upin­nie­men val­tio pak­ko­lu­nas­ti maa­no­mis­ta­jil­ta, jois­ta jot­kut pe­rä­si­vät omai­suut­taan ta­kai­sin oi­keus­teit­se vie­lä 1960-lu­vul­la.

Upin­nie­men va­rus­kun­ta-alu­et­ta alet­tiin ke­hit­tä­mään 1950-1960-lu­ku­jen tait­tees­sa. Sil­loin ra­ken­net­tiin ny­kyi­set ka­sar­mit, kun­to­ta­lo sekä so­ti­las­ko­ti. Hen­ki­lö­kun­nal­le ra­ken­net­tiin asun­to­ja ja Me­ri­kap­pe­li ra­ken­tui pai­kal­leen vuon­na 1965.

Ny­kyis­tä Ran­nik­kop­ri­kaa­tia edel­si­vät Upin­nie­mes­sä toi­mi­nut Hel­sin­gin lai­vas­to­a­se­ma, Suo­men­lah­den lai­vas­to ja Suo­men­lah­den me­ri­puo­lus­tu­sa­lue. Alu­eel­la on toi­mi­nut myös Ran­nik­ko­jää­kä­ri­pa­tal­joo­na.

Täl­lä het­kel­lä Ran­nik­kop­ri­kaa­ti on kes­kei­nen maan­puo­lus­tuk­sen kan­nal­ta. Upin­nie­mi on tu­ki­koh­ta, joka työl­lis­tää kaik­ki­aan 500 hen­ki­löä, kou­lut­taa vuo­sit­tain 2000 va­rus­mies­tä ja 1200 re­ser­vi­äis­tä ker­taus­har­joi­tuk­sis­sa, ker­toi Til­lan­der.

Jussi Salo