KUVA: Varsinais-Suomen pelastuslaitos
Jussi Salo
YMPÄRISTÖ
Pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmius vaatii vahvistamista
YMPÄRISTÖ
Pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valtakunnallisessa valvonnassa havaittiin, että ympäristövahinkojen torjuntavalmius ei kaikilla pelastuslaitosalueilla täytä alueellisten riskien edellyttämää tasoa.
Lupa- ja valvontavirasto on julkaissut raportin, joka käy läpi aluehallintovirastojen vuonna 2025 ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden valvonnassa tehtyjä havaintoja. Lupa- ja valvontavirasto valvoo öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa pelastustoimelle kuuluvien vastuiden osalta osana normaalia pelastustoimen valvontatehtävää. Arviointi tehdään kolmen vuoden välein.
Kullekin pelastuslaitokselle on määrätty alueen riskien perusteella torjuntavalmiustaso, jonka vaatimukset pelastuslaitoksen on täytettävä. Päivittäismittaluokan ympäristövahinkojen torjuntaan riittävä valmiustaso saavutettiin 88 prosenttisesti.
Vain viidessä pelastuslaitoksessa torjuntavalmius on vaatimusten mukainen. Aluehallintovirastot tekivät vuonna 2025 valvonnan yhteydessä 10 suositusta torjuntavalmiuden kehittämiseksi. Esimerkiksi yhteistyötä lisäämällä voitaisiin havaittuja puutteita paikata.
Torjuntavalmiuden arvioinnissa merkittävimmät puutteet liittyvät osaamisen ylläpitoon, harjoitteluun sekä terveys- ja turvallisuussuunnitteluun. Suoriteperusteinen valvonta osoittaa, että operatiivinen toiminta on pääosin hyvällä tasolla sekä maa että vesialueilla.
Pelastustoimen rahoituksessa tapahtuneet muutokset, erityisesti pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueille ja Öljynsuojarahaston toiminnan päättyminen, ovat vaikuttaneet ympäristövahinkojen torjuntaan kohdennettuihin resursseihin. Useilla alueilla myös torjuntakaluston investointeja on lykätty.
– Valvonnassa nousi selvästi esiin, että monet ympäristövahinkojen torjuntaan liittyvät haasteet ovat yhteisiä pelastuslaitoksille eri puolilla maata. Tämä korostaa yhteistyön, yhtenäisten toimintamallien ja pitkäjänteisen kehittämisen merkitystä torjuntavalmiuden turvaamisessa, toteaa pelastusylitarkastaja Johannes Ketola.
Valvonnassa havaittiin puutteita myös talviolosuhteisiin varautumisessa sekä ympäristövahinkojen tilannekuvan muodostamisessa. Nykyiset valtakunnalliset järjestelmät eivät kaikilta osin mahdollista reaaliaikaisen ja yhteisen tilannekuvan jakamista kaikkien viranomaisten kesken, erityisesti sisämaan ympäristövahinkojen osalta.
Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelmien laatu ja laajuus vaihtelevat alueittain. Raportti suosittelee suunnittelun yhdenmukaistamista vähintään pelastustoimen yhteistyöalueilla sekä kuntien tiiviimpää osallistumista torjunnan suunnitteluun ja harjoitteluun.
Lupa- ja valvontavirasto painottaa, että pelastustoimen ympäristövahinkojen torjuntavalmiuden kehittäminen edellyttää jatkossa sekä kansallisia ratkaisuja että tiivistyvää alueellista ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Länsi-Uudellamaalla laskua torjuntavalmiustasossa
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskinarvion edellyttämä torjuntavalmiustasoa ei ole saavutettu ja torjuntavalmiustason arvioinnissa on laskua vuodesta 2022. Suunnitellut investoinnit eivät ole kaikilta osin toteutuneet ja osaamisen ylläpidossa on puutteita. Alueella olevat puutteet eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä, että ympäristövahingon torjunta olisi vakavasti uhattuna. Puutteet liittyvät torjuntavalmiuden säädösten ja ohjeiden mukaisuuteen, terveys- ja turvallisuussuunnitteluun sekä kehittymissuunnitelmaan.
Pelastuslaitoksen tulee päivittää ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma sekä määrittää aikataulu kehittämistä vaativille toimenpiteille. Harjoittelussa ja koulutuksessa olevat puutteet on korjattava.
Merkittävimmät puutteet olivat terveys- ja turvallisuussuunnittelussa ja lainsäädäntöperustan ja ohjeiden mukaisuudessa.
Pelastuslaitoksen mukaan syynä arvioinnin muutokseen on ennen kaikkea henkilöstövaihdokset, ja arvioinnin tekeminen uusin voimin.
Rahoitusmuutokset ovat heikentäneet harjoittelua ja investointien toteutumista. Työvuorojen vahvuushaasteet ovat estäneet laajempien koulutuspäivien järjestämisen. Kehittämiskohteiksi on tunnistettu henkilöstöresurssien varmistaminen ja kaluston suunnitelmallinen uusiminen, mukaan lukien talvitorjuntakyvyn parantaminen tulevissa venehankinnoissa.
Osaamisen ylläpito ei ole toteutunut suunnitellusti: viime vuosina noin neljännes henkilöstöstä on osallistunut yhteen koulutus- tai harjoitustapahtumaan, eikä sopimuspalokunnille ole järjestetty koulutuksia.
Alueeseen kohdistuu alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen riski, joten alueen tulisi pyrkiä torjuntavalmiudessa C-tasolle. Tällä hetkellä C-taso saavutetaan 44-prosenttisesti. Jatkossa torjuntavalmiuden ylläpitoa ja kehittämistä tulee tehdä ottaen huomioon C-tason vaatimukset.
Toimintavalmiusajat hyviä
Tilastoinnin perusteella merkittäviä toimintavalmiusaikapuutteita ei ole havaittu. Länsi-Uudenmaan ympäristövahinkojen torjuntatehtävät maa-alueella ovat 6,4 prosenttia koko maan tehtävistä. Maa-alueen toimintavalmiusajat ovat olleet hyviä, maan keskiarvoa parempia. Henkilöstö ja kalusto ovat olleet riittävät 97,5 prosentissa tehtävistä, mikä on hieman valtakunnallista keskiarvoa vähemmän.
Länsi-Uudenmaan ympäristövahinkojen torjuntatehtävät vesialueella ovat 8,0 prosenttia koko maan tehtävistä. Vesialueen tehtävissä lähtöaikatavoitteet (merialue 2 h ja Ympäristövahinkojen torjuntavalmius pelastustoimessa 2025 45
sisävedet 1 h) täyttyivät alueen kaikissa tehtävissä. Tämän lisäksi kaikissa tehtävissä täyttyi ensimmäisenä kohteessa olleen vesikulkuneuvon toimintavalmiusaikatavoite (merialue 6 h, sisävesillä 3 h)
