Jussi Salo
LUVN
Lääkärille on päästävä ajoissa
Perusterveydenhuollon vahvistaminen oli yksi koko sote-uudistuksen tärkeimmistä tavoitteista. Moni suomalainen kokee, että lääkärin tai hoitajan vastaanotolle on vaikea päästä. Kun Suomea verrataan moniin muihin Euroopan maihin, pääsy perusterveydenhuoltoon on meillä hitaampaa.
Pääsy lääkärin vastaanotolle on tärkeää. Kannan itse huolta esimerkiksi siitä, että olemme osassa syöpähoitoja jääneet muita Pohjoismaita jälkeen. Yksi keskeinen syy on se, että lääkäriin pääsy viivästyy eikä hoidon jatkuvuus toteudu riittävän hyvin.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue julkaisee kerran kuukaudessa kattavan raportin hoitoon pääsyn toteutumisesta. Tavoitteena on, että 90 prosenttia asiakkaista pääsee lääkärin vastaanotolle 14 vuorokauden kuluessa. Toukokuussa tähän tavoitteeseen päästiin 76 prosentissa tapauksista. Erityisesti haasteita on ollut Kirkkonummella, mutta myös Siuntiossa ja Inkoossa hoitoon pääsy on heikentynyt. Tilannetta saattaa osaltaan selittää uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto.
Tähän kehitykseen on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota. Hyvinvointialue haluaa ottaa käyttöön omalääkäri–omahoitajamallin. Uskon, että siitä on merkittävää hyötyä alueen asukkaille, erityisesti ikääntyneille. Oma tuttu lääkäri ja hoitaja tuovat turvaa sekä parantavat hoidon jatkuvuutta. Toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön koko hyvinvointialueella, ja sen edistämiseen panostetaan tänä vuonna 10 miljoonaa euroa.
Samalla meidän tulisi uskaltaa arvioida kriittisesti nykyistä hoidon tarpeen arvioinnin mallia. Moni asiantuntija on nostanut esiin, että hoitoon pääsy voi viivästyä liikaa ja potilaan tilanne pahentua, jos hän ei pääse ajoissa terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Uskon myös, että hoitajien ammattitaito saataisiin paremmin käyttöön omahoitajamallissa, jossa hoitaja tuntee oman potilasryhmänsä. Hoidon tarpeen arvioinnista ei ehkä voida luopua kokonaan yhdellä kertaa, mutta nykyisestä mallista olisi syytä siirtyä selkeämpään omahoitajamalliin.
Väestön ikääntyessä perusterveydenhuollon on toimittava nykyistä paremmin. Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella meidän on panostettava siihen, että palveluketju toimii sujuvasti jo ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Se edellyttää edelleen määrätietoista kehittämistä sekä riittäviä resursseja. Myös lähipalvelut ovat tärkeitä, minkä vuoksi niitä on säilytettävä myös pienemmillä paikkakunnilla, kuten Inkoossa ja Siuntiossa.
HENRIK WICKSTRÖM
Kansanedustaja, r.
Aluehallituksen II vpj.,
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Inkoo
