URHO Blom.
Jussi Salo
Yhdeksäntuhatta euroa – Onko taloutemme tasapainossa?
KIRKKONUMMEN SANOMAT KYSYI TALOUSARVIONEUVOTTELUJA VETÄVÄLTÄ KOKOOMUKSEN URHO BLOMILTA MIETTEITÄ ENSI VUODEN TALOUSARVIOSTA:
Kirkkonummi julkaisi talousarvioesityksensä 1.10.2026. Kunnanjohtajan johdolla valmisteltu talousarvioesitys vuodelle 2027 näyttää pikaluvulla tasapainoiselta. Tilikauden tulos on 9 779 euroa plussalla. Kun toimintamenot ovat 173,7 miljoonaa euroa, ylijäämäksemme jää prosentin tuhannesosia menoista. En sanoisi tätä talouden tasapainoksi.
Viranhaltijoiden esitys ansaitsee kiitoksen siitä, että se esittää mistä kunnan tulos muodostuu. Tuloksen sisällä on 6,75 miljoonaa euroa kertaluonteista rahaa – 5,75 miljoonaa käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja miljoona euroa maankäyttösopimuskorvauksia. Esitys kertoo lukijalleen myös toimintakatteen ilman näitä eriä: 140,65 miljoonaa euroa miinuksella. Kun kertaluonteiset erät poistetaan, Kirkkonummen vuoden 2027 tulos on 6,7 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja suunnitelmavuosina 2028 ja 2029 alijäämä on 5,5 ja 5,6 miljoonaa. Tämä tekee alijäämää 5,93 miljoonaa joka vuosi.
Kyseessä on Kirkkonummen rakenteellinen alijäämä: noin kuusi miljoonaa euroa vuodessa. Se ei johdu suhdanteesta eikä yksittäisestä virheestä. Se on pysyvien menojen ja pysyvien tulojen välinen erotus. Tämä kehitys toistuu ja jatkuu, kunnes sen osalta tehdään päätöksiä.
Toinen luku on minusta vakavampi. Lainakanta oli vuoden 2025 lopussa 207,7 miljoonaa euroa. Suunnitelmakaudella se nousee 307,3 miljoonaan euroon – asukasta kohden 5 009 eurosta 7 204 euroon. Rahoituskulut kasvavat samaan tahtiin, 5,6 miljoonasta 8,1 miljoonaan euroon. Kahdessa vuodessa korkomenot kasvavat siis lähes 2,5 miljoonaa euroa, eli miltei puolet koko rakenteellisesta alijäämästä. Kun jokin hanke on päätetty käynnistää, poistot ja korkojen maksu tulevat eteen joka tapauksessa.
Velan kasvun syy näkyy rahoituslaskelmasta. Toiminnan ja investointien rahavirta on 2027 miinus 27,9 miljoonaa euroa ja seuraavina vuosina miinus 19,0 ja miinus 20,7 miljoonaa. Investoinnit ovat 47 miljoonaa euroa, tulorahoitusta on 19,1 miljoonaa. Erotus otetaan kaikki lainana.
Mitä esityksestä on mahdollista päätellä?
Ensiksi, esitys on rehellinen avaus, josta esitän vilpittömät kiitokseni. Valmistelu kehittyy vuosi vuodelta, mutta kyseessä ei ole valmis talousarvio. Esitys jättää kaikki tasapainottavat päätökset poliittisille ryhmille. Tämä esityksessäkin todetaan.
Toiseksi, kestävää tasapainoa ei voi tai se on äärimmäisen vaikea rakentaa yksittäisten myyntivoittojen varaan. Niiden toteutuminen ei ole kunnan päätettävissä. Jos 5,75 miljoonan oletuksesta toteutuu puolet, ylijäämä muuttuu lähes kolmen miljoonan euron alijäämäksi ilman yhtäkään poliittista päätöstä.
Kolmanneksi, vuotta 2027 ei ole suoraan mahdollista tasapainottaa palveluverkon kautta tai investointien karsinnalla, koska molemmat vaikuttavat viiveellä. Ne vaikuttavat ratkaisevasti vuonna 2029 ja siitä eteenpäin. Juuri siksi niistä tulisi päättää mieluiten nyt eikä siirtää ikäviä asioita tulevaisuuteen.
Kertaluonteiset erät tulisi ylipäänsä budjetoida varovaisesti. Osin näin on tehtykin ja se ansaitsee kiitoksen. Myyntivoitto-oletus tulisi laskea lähemmäs kolmen miljoonan euron tasoa ja ero kattaa päätöksillä. Se tekisi taloudellisen todellisuutemme jok’ikiselle näkyväksi nyt eikä vasta tilinpäätöksissä.
Investointiohjelmaa on priorisoitava. Ohjelman 47 miljoonan taso 19 miljoonan tulorahoituksella ei ole kestävä millään mittapuulla. Tason lasku 40 miljoonaan ei paranna tulosta käytännössä lainkaan, mutta parantaa rahavirtaa seitsemällä miljoonalla eurolla ja vähentää tulevia korkokustannuksia. Valtuuston on ratkaistava, mitkä hankkeet alkavat ja mitkä odottavat – ei siirrettävä valintoja aina vain eteenpäin, jolloin rahaa on vielä vähemmän.
Käyttötalouden toimien on oltava pysyviä. Esityksessä henkilöstö vähenee 40 henkilötyövuodella, mutta henkilöstömenot kasvavat silti. Pysyvät erot kurotaan rakenteellisilla ratkaisuilla, ei kertasäästöillä.
Lopuksi mittakaavasta. Esitys toteaa, että valmistuvan Nissniku-talon palvelumaksut, noin 50 000 euroa kuukaudessa, eivät ole vuoden 2027 esityksessä. Yksi Nissnikun palvelumaksukuukausi ylittää koko kunnan vuoden ylijäämän viisinkertaisesti (5kk * 9 779 €). Näin ohut marginaali ei kestä minkäänlaisia yllätyksiä. Silti yllätyksiä tulee, kuten kaksi yhteisarvoltaan vajaan miljoonan euron arvoista kuntakeskuksen poistamatonta kiinteistöä, ovat osoittaneet.
Kunnan päätöksenteossa kysymys ei ole, onko kuuden miljoonan kuilu olemassa. Kyllä on. Talousarvioesitys kertoo tämän. Kysymys kuuluu, katetaanko kuilu päätöksillä vai kertaluonteisilla erillä, jotka eivät ole (aiemminkaan) kaikki toteutuneet. Vastuullista olisi tehdä päätöksiä, jotta tarvitsemiimme palveluihin ja kasvuun on myös jatkossa panoksia. Yhtälö ei ole kenellekään helppo tai yksinkertainen. Nämä eivät ole esityksiä, vaan tämä on lähtötilanne, josta päättäjät ryhtyvät esitystä arvioimaan.
URHO BLOM
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kirkkonummi
