Jussi Salo
WICKSTRÖM
Rantaradan kehittäminen on nopein ja edullisin tapa parantaa junayhteyksiä Helsingin ja Turun välillä
Rantarata eli Helsingin ja Turun välinen junayhteys Karjaan kautta on elintärkeä Länsi-Uudellemaalle. Rata on monelle alueen asukkaalle tärkeä työmatka- ja asiointiyhteys.
Rantarataa on tällä hallituskaudella parannettu 80 miljoonalla eurolla, ja suora H-junayhteys Helsingin ja Hangon välille on otettu käyttöön. Työtä on kuitenkin jatkettava, jotta junaliikenteestä saadaan entistä sujuvampaa ja nopeampaa.
Helsingin ja Turun välisen junaliikenteen kehittämisestä on keskusteltu jo vuosikymmeniä. Uuden Länsiradan suunnitelmiin on sisältynyt Espoon ja Lohjan välinen rata sekä Salon ja Turun välisen yhteyden kehittäminen. Koko hankkeen rahoitus on kuitenkin avoinna, ja Salon suunnan valitukset ovat viivästyttäneet toteutusta. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuoden 2028 lopulla.
Koko uuden ratayhteyden kustannusten arvioidaan nousevan 3–4 miljardiin euroon. Suomen taloustilanteessa on syytä kysyä, onko näin mittava investointi lähivuosina realistinen ja taloudellisesti perusteltu. Meidän tulisi priorisoida nykyistä infrastruktuuriamme, joka on monin paikoin huonossa kunnossa. Myös liikenne- ja viestintäministeriö esittää tätä tuoreessa virkapuheenvuorossaan tulevia hallitusohjelmaneuvotteluita silmällä pitäen.
Miksi emme sen sijaan panostaisi määrätietoisesti rantarataan?
Arviolta 210–250 miljoonan euron investoinnilla rantaradan toimintavarmuutta ja kapasiteettia voitaisiin parantaa merkittävästi. Esimerkiksi yhden tai kahden uuden junien kohtaamispaikan rakentaminen lisäisi liikennöinnin joustavuutta ja loisi edellytyksiä nopeammille yhteyksille. Investointi olisi vain murto-osa Länsiradan arvioiduista kokonaiskustannuksista.
Uusi rata Lohjalle voi tuoda hyötyjä myös Länsi-Uudellemaalle, jos hanke toteutetaan koko alueen ja rantaradan etu huomioiden. Siksi olen jälleen tuonut esiin vaihtoehdon kehittää rantaradalta pistoraide Lohjalle.
Uusia liikennehankkeita ei kuitenkaan pidä kehittää muiden kuntien elinvoiman kustannuksella. Samalla on muistettava, että Suomella on merkittäviä infrastruktuuritarpeita myös muualla maassa.
Tarvitsemme suurissa liikenneratkaisuissa ennen kaikkea käytännönläheisyyttä. Ennen miljardiluokan investointeja meidän on varmistettava, että olemassa oleva rataverkko hyödynnetään ja kehitetään tehokkaasti.
Rantaradan parantaminen olisi konkreettinen, nopeammin toteutettavissa oleva ja kustannuksiltaan maltillisempi tapa vahvistaa junayhteyksiä Helsingin ja Turun välillä. Se hyödyttäisi koko rannikkoseutua ja turvaisi samalla Länsi-Uudenmaan elinvoimaa.
HENRIK WICKSTRÖM
Kansanedustaja, r.
Kunnanhallituksen pj.
Inkoo
