VANTAAN valtuuston puheenjohtaja Sakari Rokkasen (kok) avaus siitä, että Vantaa liitettäisiin osaksi Helsinkiä, ihmetyttää Espoon kaupunginhallituksen jäsen Karin Cederlöfiä. Rokkanen esittää, että yhdistymisestä seuraisi nykyistä toimivampi kaupunkikokonaisuus.
Jussi Salo
ESPOO
RKP: Ei kiitos kuntaliitoksille pääkaupunkiseudulla — Espoo pärjää parhaiten itsenäisenä
ESPOO
Espoon kaupunginhallituksen jäsen Karin Cederlöf (RKP) tyrmää mahdollisen ajatuksen siitä, että Espoo lähtisi mukaan laajempaan pääkaupunkiseudun kuntaliitokseen.
– Vantaan valtuuston puheenjohtajan avaus herättää paljon kysymyksiä. Vantaa voi toki toimia parhaaksi katsomallaan tavalla, vaikka erikoiselta tuntuu, että valtuuston johto ajaa yhdistymistä Helsinkiin. Espoossa minkäänlaisen kuntaliitoksen selvittämiseen ei ole ollut eikä ole kiinnostusta, Cederlöf toteaa.
Kysymystä pääkaupunkiseudun kuntaliitoksesta on pohdittu useaan otteeseen viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Joka kerta on päädytty samaan johtopäätökseen: yhdistämiselle ei ole todellista tarvetta. Kaikki kaupungit ovat viime vuosien aikana kasvaneet merkittävästi, eikä kasvulle näy loppua. Tämä tekee ehdotuksesta yhä enemmän kaukaa haetun.
– Ei ole tarvetta korjata sitä, mikä ei ole rikki. Kaupunkien välinen kilpailu hyödyttää kaikkia, myös asukkaita. Avaukset pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä ovat kuolleena syntyneitä, Cederlöf sanoo.
Espoon vahvuudet omana kaupunkinaan ovat konkreettisia. Talous on vahva, kunnallisvero maltillinen, ja kaupunki on kyennyt tekemään omia strategisia investointeja infrastruktuuriin ja palveluihin. Aalto-yliopisto, Otaniemi ja Keilaniemi muodostavat ainutlaatuisen innovaatioekosysteemin, joka on rakennettu Espoon omalla profiililla.
– Espoo on rakennettu viiden kaupunkikeskuksen varaan ja tunnetaan Suomen johtavana innovaatiokaupunkina. Tämä profiili syntyy juuri siitä, että Espoo tekee omat päätöksensä, Cederlöf jatkaa.
Cederlöf muistuttaa myös kaksikielisyyden merkityksestä. Espoossa on vahvat ruotsinkieliset palvelut ja rakenteet, jotka ovat tulos pitkäjänteisestä työstä.
– Ruotsinkielisten palveluiden asema on Espoossa vahvempi kuin se olisi osana suurta yhtenäistä pääkaupunkia. Tämä on tärkeä näkökulma erityisesti Kauniaisten kannalta, joka olisi kuntaliitoksissa erityisen haavoittuva.
Pääkaupunkiseudun yhteistyö toimii jo nyt käytännön tasolla HSL:n, HSY:n ja muiden yhteistyörakenteiden kautta. Kuntaliitokset eivät ole edellytys tehokkaalle yhteistyölle.
– Vahva pääkaupunkiseutu rakentuu itsenäisistä, vahvoista kaupungeista, jotka tekevät yhteistyötä siellä missä se on järkevää. Ei siitä, että kaikki sulautuvat yhdeksi jättimäiseksi hallinnoksi, Cederlöf toteaa.
