PORK­KA­LA

Met­sä­hal­li­tus on teh­nyt tänä ke­vää­nä luon­non­hoi­toa Pork­ka­lan Rön­ns­kä­ris­sä ja Lil­la Träs­kös­sä. Ta­voit­tee­na on ol­lut kun­nos­taa um­peen­kas­va­nei­ta ke­to­ja, niit­ty­jä ja avoi­mia ran­to­ja. Mo­lem­mil­la saa­ril­la esiin­tyy uha­na­lai­sia kas­vi- ja hyön­teis­la­je­ja, jot­ka tar­vit­se­vat au­kei­ta mai­se­mia. Myös saa­ris­to­lin­nut hyö­ty­vät mai­se­man avau­tu­mi­ses­ta. Puus­toa on pois­tet­tu run­saas­ti niin, et­tä ma­jak­ka ja vii­me vuon­na kun­nos­tet­tu luot­si­ta­lo nä­ky­vät jäl­leen kun­nol­la väy­läl­le. Kirk­ko­num­men Sa­no­mat vie­rai­li Rön­ns­kä­ril­lä huh­ti­kuus­sa seu­raa­mas­sa saa­ren rai­vaus­ta.

Perinneympäristöt

Pe­rin­neym­pä­ris­töt eli pe­rin­ne­bi­o­too­pit ovat van­han maa­ta­lou­den myö­tä syn­ty­nei­tä niit­ty­jä, ke­to­ja ja lai­tu­mia. La­ji­run­saus on niis­sä suu­ri, mut­ta nii­tä uh­kaa um­peen­kas­vu, kun alu­ei­ta ei enää käy­te­tä en­ti­seen ta­paan. Um­peen­kas­va­neen nii­tyn hoi­toa edel­tää luon­to- ja kult­tuu­ri­ar­vo­jen kar­toi­tus ja huo­lel­li­nen hoi­to­suun­nit­te­lu. Pe­rin­ne­bi­o­toop­pien hoi­to on mo­nien toi­mi­joi­den yh­teis­työ­tä. Hoi­to­toi­mis­sa pääs­tään al­kuun yleen­sä kun­nos­tus­rai­vauk­sel­la, jos­sa pois­te­taan alu­eel­le le­vit­täy­ty­nyt­tä puus­toa ja pen­saik­koa.

Harvinaisia lajeja

Rön­ns­kä­rin saa­rel­ta löy­tyy mo­nia har­vi­nai­sia kas­vi- ja hyön­teis­la­je­ja, joi­ta saa­ren luon­non en­nal­lis­ta­mi­nen hyö­dyt­tää, Ai­kai­sem­min Rön­ns­kä­rin saa­ri on ol­lut puu­ton ja nyt suun­ni­tel­mis­sa on tuo­da myö­hem­min saa­rel­le lam­pai­ta en­nal­lis­ta­maan saa­ren niit­ty­jä ja lai­tu­mia eli syö­mään ve­sak­ko­ja ja ka­ta­jia.

Saa­rel­le on tuo­tu ai­koi­naan pal­jon laas­tia, se­ment­tiä ja be­to­nia, joka on muut­ta­nut saa­ren maa­pe­rän kalk­ki­rik­kaak­si. Tämä aut­taa mo­nien uha­na­lais­ten la­jien, mm. kan­ga­sa­ju­ruo­hon säi­ly­mis­tä saa­rel­la.

Har­vi­nai­sis­ta hyön­tei­sis­tä Rön­ns­kä­rin saa­rel­ta löy­tyy mm. Num­mi­kiil­lo­kas (Me­li­get­hes exi­lis), joka on kii­reel­li­ses­ti suo­jel­ta­va erit­täin uha­na­lai­nen ko­va­kuo­ri­ais­la­ji. Se elää kan­ga­sa­ju­ruo­hol­la num­mil­la ja niil­lä on va­ki­tui­nen kan­ta Rön­ns­kä­ris­sä. Rön­ns­kä­rin li­säk­si laji tun­ne­taan vain Ke­mi­ön­saa­rel­ta Örös­tä, Vä­nös­tä ja Sa­lon Kii­ka­las­ta, ker­too Ro­land Vösa Met­sä­hal­li­tuk­ses­ta.

Rön­ns­kä­ril­lä elää täl­lä het­kel­lä ai­na­kin 12 uha­na­lais­ta hyön­teis­la­jia.

Rai­vaus­ten yh­tey­des­sä saa­rel­ta löy­tyi myös van­han ra­ken­nuk­sen poh­ja, jos­ta ei ole ai­kai­sem­paa do­ku­men­taa­ti­o­ta.

Puun määrä yllätti

Puun­kaa­dos­sa ja nii­den kor­jaa­mi­ses­sa Rön­ns­kä­ril­lä on ol­lut apu­na pai­kal­li­nen met­sä­u­ra­koit­si­ja Tho­mas Wikst­röm Kirk­ko­num­men Frig­ges­bys­tä. Kaa­de­tun puun mää­rä on yl­lät­tä­nyt sekä ura­koit­si­jan et­tä met­sä­hal­li­tuk­sen edus­ta­jat. Saa­ris­tos­sa män­ni­köt ovat kas­va­neet no­pe­as­ti. Vösa ker­too, et­tä kas­vuo­lo­suh­teet saa­ris­tos­sa ovat män­nyl­le eri­no­mai­set. Yk­si syy on myös lii­ken­teen ja lai­vo­jen pääs­töis­tä il­maan ker­ty­vä typ­pi sekä se, et­tä saa­ris­tos­sa puut saa­vat myös va­loa poik­keuk­sel­li­sen pal­jon. Nyt kaa­de­tut puut ovat kui­ten­kin vain 20-40-vuo­ti­ai­ta.

JUS­SI SALO