KIRKKONUMMI
Seurakunta on mukana arjessa ja juhlassaKIRKKONUMMI
Kävikö kummilapsesi rippikoulun? Pyysikö naapurisi sinut mukaansa jumalanpalvelukseen? Kävitkö kauppakeskus Kirsikassa Ellen-olohuoneessa aamupalalla? Laulatko seurakunnan kuorossa? Saitko apua diakoniasta, kun elämässäsi tuli paljon vastoinkäymisiä?
Seurakunnan jäseneksi liitytään kasteen kautta. Melkein kaikkeen toimintaan, kuten jumalanpalveluksiin, kuoroihin jne. voi osallistua vaikkei kirkon jäsen olisikaan. Seurakunta toimii jäseniltään keräämien jäsenmaksujen eli kirkollisverojen avulla.
Voi olla, että koet ettet joka päivä ”saa rahoillesi näkyvää vastinetta”, mutta voit iloita mm. siitä, että kirkollisverovaroilla autetaan diakoniatyön kautta sitä kirkkonummelaista, joka sillä hetkellä on eniten avun tarpeessa. Heikoimmista huolehtiminen on yksi kristinuskon keskeinen ajatus.
Avuntarve on kasvanut
Diakonia on kirkon kokonaisvaltaista auttamistyötä, jota toteuttavat seurakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneet diakoniatyöntekijät. Diakoniatyöntekijä kohtaa jokaisen avuntarvitsijan yksilöllisesti ja kartoittaa tuen tarpeet. Diakoniatyö on kohtaavaa ja kuuntelevaa, ja taloudellisessa kriisissä tuetaan avuntarvitsijaa hakemaan ja saamaan ensisijaiset yhteiskunnan tuet ja etuudet ennen mahdollista diakonia-avustusta.
Vuonna 2024 suomalaisen seurakunnan diakoniassa oli yli 2400 asiakaskontaktia. Apua hakeneiden määrä kasvoi edellisvuodesta kahdeksalla prosentilla.
Diakonian viikoittaisella maksuttomalla Hyvällä aamupalalla Ellenissä sekä kuukausittaisella edullisella Yhteisöruokailu-lounaalla Masalan kirkolla ja Ellenissä kävi viime vuonna satoja ihmisiä. Veikkolan seurakuntakodilla tiistaisin tarjotulla maksuttomalla aamupalalla kävi runsaasti monen ikäistä väkeä. Erilaisia vertaisryhmiä kokoontui eri puolilla Kirkkonummea 28, kuudelle diakonian leirille ja retkelle osallistui yhteensä vajaat 200 ihmistä.
- Diakonian merkitys kasvaa epävarmuuksien ja kriisien keskellä, ja työssäkäyvät turvautuvat yhä enemmän diakonian tukeen. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevät yhden huoltajan perheet ovat kasvava asiakaskunta, seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Irja Tamm sanoo.
-Myös alle 30-vuotiaiden avuntarvitsijoiden osuus on ollut kasvussa. Iloitsen, että olemme voineet tukea heitä yhdessä seurakuntayhtymän nuorten aikuisten tukihenkilön kanssa. Samaan aikaan olemme pyrkineet vahvistamaan diakonia-asiakkaiden osallisuutta seurakunnassa muun muassa talkootoiminnan kautta, Irja jatkaa.
Rippikoulu on nuorten suosiossa
Kirkollisverovaroilla tuetaan myös rippikouluja, jolloin rippikoulumaksu voidaan pitää pienenä suhteessa rippikoulujen kuluihin.
Rippikoulun kävi viime vuonna Kirkkonummella noin 350 nuorta sekä muutama aikuinen. Suosituimpia olivat leirimuotoiset riparit, joita suomalainen seurakunta järjesti sekä omissa Räfsön saaressa sijaitsevissa kahdessa leirikeskuksessaan että muutamassa ulkopuolelta vuokratussa tilassa.
Rippikouluryhmien osallistujamäärä pysyi vuonna 2024 suurena, vaikka laskennallisesti ikäluokan koko pieneni. Rippikoulun käyminen on edelleen kiinteä osa nuorisokulttuuria, mikä tuo rippikouluihin yhä enemmän myös nuoria, jotka eivät rippikoulun alkaessa kuulu seurakuntaan.
-Nuorten palautekyselyyn antamien vastausten perusteella nuoret oppivat rippikoulussa uusia asioita ja saivat siellä uusia ystäviä, kertoo suomalaisen seurakunnan rippikoulutyöstä vastaava pappi Nina Stjernvall-Kiviniemi.
- Useimmat pitivät rippikoulua hyvänä kokemuksena. Siellä sai olla oma itsensä ja yhdessäolo oli mukavaa. Moni koki saaneensa aineksia oman elämänkatsomuksensa pohdintaan.
Seurakunta toimii kirkollisverovaroilla
Seurakunnan jäsenten maksamilla kirkollisverorahoilla seurakunta järjestää kaiken toimintansa: jumalanpalvelukset, rippikoulut, kasteet, hautaan siunaamiset, avioliittoon vihkimiset, lasten, nuorten ja perheiden toiminnan, erilaiset vertaisryhmät, diakonian eli kirkon auttamistyön ja paljon muuta.
-Haluamme seurakuntana olla läsnä kirkkonummelaisten arjessa ja juhlassa, kulkemassa rinnalla ja eri tavoin tukemassa niin ilon hetkissä kuin myös surun ja vaikeuksien keskellä, sanoo kirkkoherra Anna-Maija Kuutti-Manninen.
Kirkollisverotuotot mahdollistavat palvelut ja toiminnan eri-ikäisille kirkkonummelaisille. Työntekijät kohtaavat kirkkonummelaisia kaikilla alueilla, niin seurakuntayhtymän omissa kuin myös monien yhteistyökumppaneidemme tiloissa ja tapahtumissa.
-Kohtaamme paljon kirkkonummelaisia myös esimerkiksi kodeissa ja hoivakodeissa sekä erilaisissa tapahtumissa ympäri kuntaa, Anna-Maija kertoo.
Kirkkonummella on kaksi evankelisluterilaista seurakuntaa
Kirkkonummen suomalainen seurakunta ja Kyrkslätts svenska församling muodostavat Kirkkonummen seurakuntayhtymän. Yhtymä muun muassa tarjoaa maksutonta perheneuvontaa, ylläpitää kiinteistöjä kuten kirkot, leirikeskukset ja muut toimitilat, tuottaa hautauspalveluita ja järjestää suntio- eli kirkon vahtimestaripalvelut. Yhteensä seurakunnissa ja yhtymässä oli 76 työntekijää vuonna 2024.
Seurakunnilla on kaksi ”kukkaroa”
Suomen evankelisluterilaisilla seurakunnilla on ikään kuin kaksi rahakukkaroa, jotka on pidettävä visusti erillään. Toisen varat ovat peräisin kirkollisveroista, jäsenmaksuista, joita Suomessa ev.lut. sekä ortodoksisella kirkolla on mahdollisuus kerätä muun verotuksen yhteydessä. Kirkkonummella kirkollisveroprosentti on tällä hetkellä 1,25 %.
Kirkkonummen seurakuntayhtymän kirkollisverotulot olivat vuonna 2024 n. 8 milj. euroa.
Suurin osa seurakuntayhtymän tuloista käytetään seurakuntien toiminnan järjestämiseen. Tästä iso osa on henkilöstökuluja. Muita merkittäviä kuluja ovat mm. kiinteistöihin ja hautaustoimeen liittyvät kulut.
Toinen, merkittävästi pienempi ”rahakukkaro” on valtionavustus, jota ev.lut. seurakunnat saavat. Valtionavustus on tarkoitettu ainoastaan kolmeen asiaan: hautausmaiden ylläpitoon, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten ylläpitoon. Kirkkonummen seurakuntayhtymä sai vuonna 2024 valtionavustusta noin 800 000 euroa. Summa ei riitä esimerkiksi meneillään olevaan Kirkkonummen kirkon kellotapulin korjaukseen, vaan sitä rahoitetaan kirkollisveroista.
Tarkemmat tiedot seurakuntayhtymän taloudesta löytyvät vuoden 2024 tilinpäätöksestä, jonka Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokouksessaan 6.5.2025. Tilinpäätökseen voit tutustua verkkosivuillamme.
Minkälaiseen toimintaan seurakunnan tulisi mielestäsi tulevaisuudessa erityisesti panostaa? Kerro rohkeasti ideoitasi verkkosivujemme palautelomakkeella, Facebookin (Kirkkonummen suomalainen seurakunta) tai Instagramin (@kirkko_nummella) viestitoiminnolla, sähköpostilla (alke.seire@evl.fi) tai vaikka soittamalla puh. 040 841 0340 (suomalaisen seurakunnan tiedottaja Alke Seire).
Kaikkein parhaiten pääset vaikuttamaan äänestämällä ja asettumalla ehdolle seurakuntavaaleissa, jotka järjestetään seuraavan kerran marraskuussa 2026.
Myös seurakuntalaisia osallistavaa budjetointia suunnitellaan parhaillaan.
ALKE SEIRE