Suomen meriar­ke­o­lo­ginen seura on voittanut Euroopan kulttuu­ri­pe­rin­tö­pal­kinnon eli Europa Nostra Awardin

MERIARKEOLOGISEN seuran puheenjohtaja Markku Luoto tutkimusleirillä Porkkalassa. Kuva: Jussi Salo.

Jussi Salo

Suo­men me­ri­ar­ke­o­lo­gi­nen seu­ra (mas.fi) on voit­ta­nut Eu­roo­pan kult­tuu­ri­pe­rin­tö­pal­kin­non eli Eu­ro­pa Nost­ra Awar­din vuo­del­le 2025. Pal­kin­toa pi­de­tään ylei­ses­ti Eu­roo­pan ar­vos­te­tuim­pa­na kult­tuu­ri­pe­rin­tö­a­lan tun­nus­tuk­se­na. Pal­kin­to luo­vu­te­taan vi­ral­li­ses­ti maa­nan­tai­na 13.10. gaa­la­juh­las­sa Brys­se­lis­sä. Pal­kin­non vas­taa­not­taa seu­ran pu­heen­joh­ta­ja Mark­ku Luo­to.

Pronssireliefi Suomenlinnaan

PALKINTOON liittyvä pronssireliefi on kiinnitetty Suomenlinnan lippuaukiolle, mistä on hyvät näkymät merelle ja lukuisiin Suomenlinnan edustalle uponneisiin laivanhylkyihin, joista vedenalainen kulttuuriperintö pääasiassa muodostuu.

Jussi Salo

Pal­kin­toon liit­ty­vä prons­si­re­lie­fi on kiin­ni­tet­ty Suo­men­lin­nan lip­pu­au­ki­ol­le, mis­tä on hy­vät nä­ky­mät me­rel­le ja lu­kui­siin Suo­men­lin­nan edus­tal­le upon­nei­siin lai­van­hyl­kyi­hin, jois­ta ve­de­na­lai­nen kult­tuu­ri­pe­rin­tö pää­a­si­as­sa muo­dos­tuu. Hyl­ky­jä tun­ne­taan alu­e­ve­sil­täm­me noin 2500, jois­ta vain noin kol­man­nes on tut­kit­tu. Me­ri­ar­ke­o­lo­gi­nen seu­ra sai pal­kin­non juu­ri hyl­ky­jen pe­rus­tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa se edus­taa maa­il­man huip­pua alan laa­jim­mal­la ko­ko­el­mal­la hyl­ky­koh­tei­den "di­gi­taa­li­sia kak­so­sia".

Hylkytutkimus merki­tyk­sel­li­simpänä tutki­mu­sa­lueena

Hyl­ky­tut­ki­mus­ta voi­daan maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa pi­tää suo­ma­lai­sen ar­ke­o­lo­gi­an kan­sain­vä­li­ses­ti mer­ki­tyk­sel­li­sim­pä­nä tut­ki­mu­sa­lu­ee­na mo­nes­ta­kin syys­tä ja se nä­kyy nyt Me­ri­ar­ke­o­lo­gi­sen seu­ran di­gi­taa­li­sen ai­neis­to­ko­ko­el­man he­rät­tä­mäs­sä kan­sain­vä­li­ses­sä kiin­nos­tuk­ses­sa. En­sin­nä­kin his­to­ri­al­li­set puu­lai­vo­jen hy­lyt säi­ly­vät poh­joi­sen Itä­me­ren olo­suh­teis­sa huo­mat­ta­vas­ti mui­ta maa­il­man me­riä pa­rem­min eli tut­ki­mus­koh­tei­ta on pal­jon ja ne ovat pa­rem­mas­sa kun­nos­sa kuin muu­al­la. Toi­sek­si Itä­me­ren suh­teel­li­sen ma­ta­luu­den an­si­os­ta ne ovat hel­pom­min tut­kit­ta­vis­sa kuin val­ta­me­riin upon­neet aluk­set eli tut­ki­muk­set ovat hal­vem­pia ja hel­po­min jär­jes­tet­tä­viä kuin muu­al­la.

Meriarkeologia on lähtö­koh­tai­sesti kulttuurien kohtaamisten tutkimusta

Eri puo­lil­ta maa­il­maa tu­le­vien tut­ki­joi­den nä­kö­kul­mas­ta kiin­nos­ta­vin­ta lie­nee kui­ten­kin alus­ten ko­ti­sa­ta­mien laa­ja kir­jo myös itä­me­ren ul­ko­puo­lel­ta. Suo­men ve­si­a­lu­eil­ta tun­ne­taan hyl­ky­jä, jot­ka ovat tuo­neet esi­mer­kik­si tiik­kiä Ete­lä-Ame­ri­kas­ta tai veh­nää Aust­ra­li­as­ta. Haak­si­rik­koi­hin liit­tyy usein in­him­mil­li­ses­ti kos­ket­ta­via ta­ri­noi­ta - ku­ten vaik­ka ame­rik­ka­lai­sa­luk­sen haak­si­rik­koon Utö:ssä.

TUTKIMUSLEIRI jakaantui kahtia sukeltaviin meriarkeologeihin, jotka toimivat pääsääntöisesti tutkimusalus Stellalta (kuvassa) sekä ranta-arkeologeihin, jotka liikkuivat muutaman hengen ryhmänä Lillkanskogsdragetilla ja Källviklandetin purouomalla sekä Porkkalasundetin kosteikossa. © MAS.fi & ECU.edu

Jussi Salo

Me­ri­ar­ke­o­lo­gia on­kin läh­tö­koh­tai­ses­ti kult­tuu­rien koh­taa­mis­ten tut­ki­mus­ta. Sik­si eri puo­lil­ta maa­il­maa tu­le­vat tut­ki­jat löy­tä­vät Me­ri­ar­ke­o­lo­gi­sen seu­ran ke­rää­mäs­tä ai­neis­tos­ta eri­lai­sia ky­sy­myk­se­na­set­te­lu­ja omiin tut­ki­muk­siin­sa ai­na sy­dän­kes­ki­a­jal­ta uu­sim­paan ai­kaan as­ti. Hyl­ky­tut­ki­muk­siem­me kan­sain­vä­lis­tä­mi­nen on tär­ke­ää, kos­ka tu­han­sien hyl­ky­jem­me tut­ki­mus ei edis­tyi­si riit­tä­vän no­pe­as­ti vain ko­ti­mai­sin voi­min. Hy­lyt tu­hou­tu­vat Itä­me­ren läm­pe­ne­mi­sen ja bi­o­lo­gi­sen ak­tii­vi­suu­den li­sään­nyt­tyä yhä no­pe­am­min. Sik­si Me­ri­ar­ke­o­lo­gi­nen seu­ra on käyn­nis­tä­nyt "Me­ri­ar­ke­o­lo­gi­sen Ins­ti­tuu­tin", jon­ka toi­min­taan kuu­luu mm. kan­sain­vä­lis­ten tut­ki­mus­lei­rien jär­jes­tä­mi­nen eri yli­o­pis­to­jen ja tut­ki­mus­lai­tos­ten kans­sa.

Tutkimusleiri Porkka­lan­nie­messä

En­sim­mäi­nen tut­ki­mus­lei­ri pi­det­tiin East Ca­ro­li­na Uni­ver­si­tyn (ECU) ja Hel­sin­gin Yli­o­pis­ton kans­sa syys­kuus­sa. Kol­men vii­kon lei­ril­lä 15 me­ri­ar­ke­o­lo­gi­an mais­te­ri­o­pis­ke­li­jaa tut­ki Pork­ka­lan­nie­men ja -me­ri­a­lu­een mui­nais­jään­tei­tä kol­men vii­kon ajan kol­men pro­fes­so­rin joh­dol­la ja Me­ri­ar­ke­o­lo­gi­sen seu­ran va­paa­eh­tois­ten tu­el­la. ECU:n pro­fes­so­rit ja opis­ke­li­jat oli­vat erit­täin tyy­ty­väi­siä niin lei­rin fa­si­li­teet­tei­hin kuin yh­teis­työn jous­ta­vuu­teen suo­ma­lais­ten vi­ra­no­mais­ten, tut­ki­joi­den ja va­paa­eh­tois­ten kans­sa. Pork­ka­lan tut­ki­muk­set jat­ku­vat vie­lä ai­na­kin vuo­si­na 2026-2027, kos­ka ECU on si­tou­tu­nut kol­mi­vuo­ti­seen tut­ki­mus­hank­kee­seen Me­ri­ar­ke­o­lo­gi­sen Ins­ti­tuu­tin kans­sa.

Me­ri­ar­ke­o­lo­gi­sen seu­ran toi­min­ta on kai­kil­le avoin­ta - vail­la pää­sy­vaa­ti­muk­sia.

ME­RI­AR­KE­O­LO­GI­NEN SEU­RA

Jussi Salo