Jussi Salo
SUOMENLAHTI
Suuren alusöljyvahingon jälkitorjuntaa Suomenlahden rannikolla tehostetaan uudella yhteistyömallilla
SUOMENLAHTI
Hallitus on antanut 19.11.2026 eduskunnalle esityksen uudeksi laiksi Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa sijaitsevien rannikkokuntien yhteistyöstä suuren alusöljyvahingon jälkitorjunnassa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027.
Tavoitteena on vahvistaa rannikkokuntien varautumista Suomenlahdella tapahtuviin suuriin alusöljyvahinkoihin sekä tukea kuntien yhteistyötä jälkitorjunnan järjestämisessä. Ympäristövahinkojen riski merialueella on kohonnut erityisesti Venäjän varjolaivaston vuoksi. Varautumisen tasoa on siksi nostettava myös muun muassa öljyvahingon jälkien siivoamisessa ja pilaantuneen ympäristön puhdistamisessa eli jälkitorjunnassa.
Ehdotetun lain mukaan Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntien rannikkokunnat muodostaisivat yhteistyöalueen, jonka tehtävänä olisi yhteistoiminnassa varautua Suomenlahdella tapahtuviin suuriin alusöljyvahinkoihin ja niiden jälkitorjuntaan. Yhteistyöalueeseen kuuluisivat Espoo, Hanko, Helsinki, Inkoo, Kirkkonummi, Loviisa, Porvoo, Raasepori, Sipoo ja Siuntio sekä Hamina, Kotka, Pyhtää ja Virolahti.
”Öljyvahingon riski Suomenlahdella on Venäjän varjolaivaston takia kasvanut merkittävästi. Varjolaivasto koostuu usein vanhoista aluksista, jotka kiertävät kansainvälisiä turvallisuus- ja ympäristöstandardeja. Myös satelliittipaikannusjärjestelmän häirintä ja alusten tunnistamistietojen väärentäminen lisäävät onnettomuusriskiä. Siksi varautumisesta on huolehdittava”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.
Suurella alusöljyvahingolla tarkoitettaisiin poikkeuksellisen laaja-alaista ja vaikutuksiltaan vakavaa alusöljyvahinkoa, jonka jälkitorjunta voi edellyttää huomattavia taloudellisia voimavaroja.
Kunnille velvollisuus laatia yhteinen varautumissuunnitelma
Esityksen mukaan yhteistyöalueeseen kuuluvien kuntien olisi laadittava yhteinen varautumissuunnitelma suuren alusöljyvahingon jälkitorjunnan järjestämiseksi. Suunnitelmassa olisi otettava huomioon alueelliset olosuhteet, tunnistettava merkittävät riskitekijät sekä määriteltävä jälkitorjuntaan osallistuvat toimijat ja niiden tehtävät.
Lupa- ja valvontavirasto ohjaisi varautumissuunnittelua.
Yhteistoiminnan järjestämisessä sovellettaisiin kuntalain säännöksiä. Kunnat voisivat siten päättää yhteistyön organisointitavasta paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioon ottaen.
Valtionavustusta varautumisen tukemiseen
Hallitus esittää kyseisille kunnille yhteensä 700 000 euron määrärahaa varautumisen kehittämiseen. Hallitus antoi eduskunnalle vuoden 2027 talousarviota täydentävän esityksen 19.11.2026.
Ympäristöministeriö voisi myöntää kunnille valtionavustusta varautumissuunnitelman valmistelusta aiheutuviin palkka- ja ostopalvelukustannuksiin. Avustuksen määrä olisi enintään 50 000 euroa kutakin hakemuksessa mukana olevaa kuntaa kohden. Valtionavustus olisi yhteistyöalueelle kertaluonteinen.
