KIRK­KO­NUM­MI

Unoh­det­tu maa, uh­ma­kas kan­sa –va­lo­ku­va­näyt­te­ly ker­too 5000 ki­lo­met­rin mit­tai­ses­ta mat­kas­ta Tii­be­tin itä­o­siin Am­don ja Kha­min maa­kun­tiin sa­maa­ni­fes­ti­vaa­leil­le, pai­men­to­lais­ta­san­goil­le ja jät­ti­mäi­siin, lait­to­miin us­kon­nol­li­siin op­pi­lai­tok­siin, jot­ka ovat kät­key­ty­nei­nä vuor­ten taak­se yli 4000 met­rin kor­keu­teen. Va­lo­ku­va­näyt­te­ly on avoin­na Fyy­rin näyt­te­ly­käy­tä­väs­sä 17.9. - 11.10.2025.

Ku­vat on ku­vat­tu hei­nä-elo­kuun vaih­tees­sa vuo­si­na 2013 ja 2026.

Tiibet kiinnostanut lapsesta saakka

- Hi­ma­la­jan alue, vuo­ri­kii­pei­ly ja Tii­bet ovat kieh­to­neet mi­nua jo lap­suu­des­ta as­ti. Ta­san 40 vuot­ta sit­ten mi­nul­la oli en­si ker­ran ti­lai­suus vie­rail­la Lha­sas­sa, Tii­be­tin pää kau­pun­gis­sa. Siel­lä olen käy­nyt kak­si ker­taa myö­hem­min­kin,

mut­ta ny­ky­ään vie­rai­lu­ja val­vo­taan tar­kas­ti ja tun­nel­ma Lha­sas­sa on pai­nos­ta­va, ker­too va­lo­ku­vien näyt­teil­le­a­set­ta­ja Pet­ri Kai­pai­nen.

Van­ha Ü -Tsan­gin maa­kun­ta, jos­sa Lhasa si­jait­see, ei kui­ten­kaan ole koko Tii­bet, vaik­ka se on­kin ny­kyi­sel­tä ni­mel­tään Tii­be­tin au­to­no­mi­nen alue. Kak­si muu­ta Tii­be­tin al­ku­pe­räis­tä maa­kun­taa, itäi­set Am­do ja Kham, ovat

VALOKUVANÄYTTELY kertoo 5000 kilometrin mittaisesta matkasta Tiibetin itäosiin. Kuva: Petri Kaipainen

Jussi Salo

unoh­det­tui­na, pil­kot­tui­na ja hau­dat­tui­na Kii­nan Qing­hain, Gan­zun, Sic­hu­a­nin ja Yun­na­nin pro­vins­sei­hin.

Am­do ja Kham ovat kui­ten­kin ai­van yh­tä lail­la Tii­be­tiä kuin Tii­be­tin au­to­no­mi­nen alu­e­kin. Noil­la alu­eil­la asuu yli puo­let tii­be­ti­läi­sis­tä ja Tii­be­tin kult­tu­ri elää siel­lä pai­koi­tel­len jopa vah­vem­pa­na kuin Ü -Tsan­gin alu­eel­la.

Itäi­nen Tii­bet on veh­maam­paa ja vau­raam­paa kuin karu, kor­kea Tii­be­tin ylän­kö, mikä nä­kyy luos­ta­reit­ten lois­te­li­ai­suu­te­na ja asuk­kait­ten hy­vä­nä it­se­tun­to­na. Eri­tyi­ses­ti Kha­min asuk­kaat kham­pat (kham-pa, kham­lai­nen) ovat tun­net­tu­ja ja pe­lät­ty­jä so­tu­rei­ta (mik­si­pä ei­vät jos­kus ros­vo­ja­kin), jot­ka edel­leen pi­tä­vät da­lai la­man ku­via esil­lä luos­ta­reis­saan vas­toin Kii­nan hal­li­tuk­sen eh­do­ton­ta kiel­toa. Kha­mis­sa si­jait­see myös kak­si pii­loon ra­ken­net­tua mer­kil­lis­tä jät­ti­mäis­tä us­kon­nol­lis­ta ins­ti­tuut­tia, La­rung Gar ja Yarc­hen Gar, jois­sa mo­lem­mis­sa on tai oli noin 10000 opis­ke­li­jaa.

Vaik­ka lai­tok­set, Gar tar­koit­taa lei­riä, ovat tark­kaan ot­ta­en lait­to­mia, ovat ne vai­vih­kaa pai­su­neet niin suu­rik­si ja vai­ku­tus­val­tai­sik­si et­tä hal­li­tus on pyr­ki­nyt tu­ho­a­maan ja tyh­jen­tä­mään nii­tä asuk­kais­taan. Nyt kum­pi­kin ovat sul­jet­tui­na

ul­ko­maa­lai­sil­ta.

Toi­nen näis­tä ins­ti­tuu­teis­ta, Yarc­hen Gar, on on­nis­tu­nut pii­lou­tu­maan ul­ko­maa­lais­ten kat­seil­ta niin hy­vin, et­tä näin sii­tä en­sim­mäi­set ku­vat vas­ta vii­me vuo­si­kym­men alus­sa. Mitä il­mei­sim­min olin ai­van en­sim­mäi­siä var­si­nai­sel­la nun­na­luos­ta­ri­a­lu­eel­la käy­nei­tä län­si­maa­lai­sia. Va­li­tet­ta­vas­ti myös vii­mei­siä, sil­lä alue sul­jet­tiin pari kuu­kaut­ta toi­sen käyn­tim­me jäl­keen vuon­na 2016, ker­too Kai­pai­nen.

Suljettu ulkomaalaisilta

Edel­leen­kin tie­tyt seu­dut itäi­ses­sä Tii­be­tis­sä on sul­jet­tu ul­ko­maa­lai­sil­ta siel­lä ta­pah­tu­neit­ten mel­la­koit­ten ja munk­kien polt­toit­se­mur­hien ta­kia. Pe­ri­aat­tees­sa kui­ten­kin lä­hes koko alu­eel­la saa liik­kua va­paas­ti ja vail­la op­paan val­von­taa ku­ten Kii­nas­sa muu­al­la­kin. Tii­be­tin au­to­no­mi­sel­le alu­eel­le taas pi­tää ol­la eril­li­nen lupa ja en­nal­ta hy­väk­syt­ty päi­vä­oh­jel­ma sekä opas ai­na vah­taa­mas­sa.

Teh­ty­ä­ni tie­dus­te­lu­ja si­kä­läi­sis­tä mat­ka­toi­mis­tois­ta mi­nul­le sel­vi­si, et­tä mitä il­mei­sim­min muu­ta­man vii­kon mit­tai­nen mat­ka oli­si jär­jes­tet­tä­vis­sä il­man suu­ria vai­keuk­sia. Vain yk­si toi­mis­to ar­ve­li, et­tä kum­paan­kin ins­ti­tuut­tiin pys­tyi­si pää­se­mään si­säl­le, jos­kaan ta­kuu­seen asi­as­ta ei voi­si men­nä.

He oli­vat oi­ke­as­sa, mi­tään es­tei­tä ei ol­lut. Useis­sa ma­ja­ta­lois­sa ja ho­tel­leis­sa ei mi­nua kui­ten­kaan re­kis­te­röi­ty asuk­kaak­si vaik­ka huo­neen sain­kin, kos­ka ei ha­lut­tu tur­val­li­suus­po­lii­sin vie­rai­lua asi­an tii­moil­ta. Toi­sel­la mat­kal­la La­rung

Gar oli jo kiel­let­tyä alu­et­ta, ja Rep­kon­gis­sa aseis­tau­tu­nut tur­val­li­suus­po­lii­si rat­sa­si ho­tel­li­huo­neem­me kes­kel­lä yö­tä .

Vas­taa­not­to oli kaik­ki­al­la muu­ten sy­dä­mel­li­nen. Va­lo­ku­va­ta sai va­paas­ti kaik­ki­al­la muu­al­la pait­si tu­ris­teil­le tar­koi­te­tuis­sa suur­luos­ta­reis­sa alu­een itä reu­nal­la. Ne ei­vät mi­nua suu­rem­min kiin­nos­ta­neet­kaan. Syr­jä­seu­dut ovat mo­nes­sa suh­tees­sa ai­dom­pia, jat­kaa Kai­pai­nen.

Es­poon kau­pun­ki on tu­ke­nut näyt­te­lyä 1500€ koh­de­a­pu­ra­hal­la ja Pat­ri­cia Sep­pä­län sää­tiö 2000 € sum­mal­la.