KIRKKONUMMI
Vihreiden Sofia Virta ja Atte Harjanne Kirkkonummella - lasten ja nuorten hyvinvointi puheenaiheenaKIRKKONUMMI
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vieraili Kirkkonummella tammikuun lopussa 2026 koulukeskus Wiggessä. Hän piti paikalla kriittisen puheenvuoron hallituksen politiikasta, joka on lisännyt lapsiperheköyhyyttä ja heikentänyt lasten sekä nuorten hyvinvointia.
Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne puolestaan puhui yleisölle tämänhetkisestä taloustilanteesta. Harjanne käsitteli puheenvuorossaan Suomen talouden haasteita sekä koulutusta kestävän talouden tukipilarina.
Tilaisuus oli osa Kirkkonummen Vihreiden tapahtumasarjaa ”Mitä kuuluu Kirkkonummi”. Tällä kertaa teemoina olivat lasten ja nuorten hyvinvointi, koulutuspolitiikka ja hallituksen talouspolitiikan vaikutukset.
Virran ja Harjanteen puheenvuorojen jälkeen järjestettiin paneelikeskustelu samoista teemoista Kirkkonummen kunnan ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen näkökulmasta kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta.
Paneeliin osallistuivat kunnanvaltuutettu ja suomenkielisen kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja Johanna Fleming, aluevaltuutettu Laura Skaffari, opetusjohtaja Astrid Kauber sekä Jokirinteen vanhempainyhdistyksen edustajat. He keskustelivat siitä, miten lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan vahvistaa kunnan ja hyvinvointialueen näkökulmasta. Paneelikeskustelun juonsi Kirkkonummen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Lauri Lavanti.
Koulutus on tärkeimpiä tulevaisuus-investointeja
Kirkkonummen kunnan opetusjohtaja Astrid Kauber kertoi paneelissa, että laadukas koulutus on kunnan tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja. Se ei ole pelkkä kunnan suurin menoerä, vaan se rakentaa perustaa sille, millaisia osaajia, työntekijöitä ja yhteiskunnan jäseniä meillä on tulevaisuudessa.
– Koulutuksella voidaan vahvistaa hyvinvointia, ehkäistä syrjäytymistä ja tasoittaa perhetaustasta johtuvia eroja. Laadukas ja yhdenvertainen koulutus on tärkeä jollei tärkein kunnan veto- ja pitovoimatekijä, joka houkuttelee kuntaan uusia asukkaita ja osaavaa työvoimaa, kertoi Kauber.
– Kirkkonummella olemme panostaneet viime vuosina nimenomaan koulutuksen laatuun ja yhdenvertaisuuteen yhtenäistämällä toimintamalleja ja systemaattisella opetushenkilöstön kouluttamisella.
– Nykyisin puhutaan valtakunnallisesti paljon koulutuksen segregaatiosta ja koulujen eriytymisestä. Meillä kunnassa koulujen väliset erot ovat hyvin pieniä ja meidän pitäisi pyrkiä siihen, etteivät koulut tulevaisuudessakaan lähtisi eriytymään. Siinä tärkeinä keinoina on priorisointi ja ennakointi. Nyt kuin oppilasmäärät laskevat ja resurssit vähenevät, pidän tärkeänä, että löydetään yhteinen näkemys myös siitä, mitä priorisoidaan resurssien kohdentamisessa, jatkoi Kauber.
– Kirkkonummi on johdonmukaisesti asettanut lasten ja nuorten hyvinvoinnin strategiansa ytimeen. Kunnassa on paljon investoitu koulurakennuksiin ja samalla myös uusissa rakennuksissa yhteisen toimintakulttuurin rakentamiseen. Kehittämistyötä tehdään yli palveluryhmärajojen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja lapsia ja nuoria osallistaen.
Yhteisöllisyys merkityksellistä Kirkkonummella
Suomenkielisen kasvatus- ja koulutuslautakunnan puheenjohtaja , erityisopettaja Johanna Fleming kertoi käyneensä koulunsa Kirkkonummella eskarista lukioon.
– Suosikkiasiani Kirkkonummella on yhteisöllisyys, tunne yhteen kuuluvuudesta, merkityksellisyydestä ja osallisuudesta erilaisissa toimintaympäristöissä: koulussa, harrastuksissa, naapurustossa. Tämä yhteisöllisyys parhaimmillaan luo myös turvallisuutta lapsille ja nuorillemme kun aina on joku jonka tuntee ja joka tuntee sinut.
Flemingin mukaan lasten ja nuorten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen on nykypäivää. Koululaiset eivät ole samalla viivalla aloittaessaan koulupolkuaan.
– Perheet ovat hyvin monimuotoisia niin sosioekonomisesti kuin esim. kieli- tai kulttuuritaustoiltaankin. On tärkeää, että koulu tasaa näitä eroja ja pystyy huomioimaan oppilaiden yksilöllisiä tarpeita mahdollisimman hyvin.
– Yhdenvertaisuus ei tarkoita saman verran kaikille vaan sitä että oppimisen ja opetuskielen tukea sekä opiskeluhuollollisia palveluita on tarvittaessa saatavilla unohtamatta tietenkään myös oppimisen eriyttämistä ylöspäin. Valinnan mahdollisuuksia ja haastetta tulee myös olla saatavilla ja tämähän on mahdollista vain jos varhaiskasvatukseen ja koulutukseen on saatavilla riittävät resurssit ja pätevä henkilökunta, totesi Fleming.
Koulutus on sivistyksen pohja
Aluevaltuutettu Laura Skaffari kertoi, että koulutus on sivistyksen pohja ja ilman sivistystä ei ole laajaa yhteiskunnallista ja globaalia ymmärrystä. Yhdenvertainen koulutus vähentää yhteiskunnan polarisoitumista ja luo siten yhteiskuntarauhaa.
– Meillä ei ole varaa jättää ihmisten työelämäpotentiaalia käyttämättä. Eli jos koulutuksen maksullisuus vaikuttaisi koulutuksen laatuun, blokkaisimme osan erittäin kyvykkäistä tekijöistä ulos korkeampaa koulutusta vaativista työtehtävistä siksi, ettei heillä ole rahaa kouluttautua. Toisaalta heikommalla kompetenssilla voisi rahan voimalla ohittaa kyvykkäämmän henkilön. Pidemmän päälle tämä heikentäisi yhteiskunnassa kokonaisosaamisen määrää.
Nykyään koulutus kuuluu kuntien vastuulle, mutta opiskeluhuolto eli kuraattorit psykologit ja terveydenhoitajat hyvinvointialueen vastuulle. Skaffarin mukaan yksikkötasolla yhteistyö koulun henkilökunnan ja opiskeluhuollon henkilöstön välillä sujuu hyvin, mutta haasteena ovat eri toimijoiden yhdyspinnat, eli tilanteet, joissa tehdään yhteistyötä monen toimijan välillä (esim. koulu, opiskeluhuolto, perusterveydenhuolto, sosiaalityö, erikoissairaanhoito) – tällöin on haasteita ymmärtää eri toimijoiden rooleja. Haasteita myös tiedonkulussa.
– Tällä hetkellä yhteistyö hyvinvointialueen ja kuntien välillä ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvinvointialueen tulisi ottaa kunnat huomattavasti vahvemmin mukaan opiskeluhuollon toiminnan suunnitteluun, päätti Skaffari.
JUSSI SALO
