Kirk­ko­num­men met­sä­oh­jel­ma (ent. met­säst­ra­te­gia) on ol­lut lu­kui­sia vuo­sia päi­vi­tet­tä­vä­nä - vuo­roin vir­ka­mies­ten, vuo­roin luot­ta­mus­hen­ki­löi­den pöy­däl­lä. Tänä ai­ka­na hoi­to­toi­met kun­nan omis­ta­mis­sa met­sis­sä ovat ol­leet jäis­sä. Ker­ty­nyt hoi­to­vel­ka nä­kyy mm. lä­hi­met­sien ja puis­to­jen ry­teik­köis­ty­mi­se­nä ja ylei­se­nä hoi­ta­mat­to­muu­te­na.

Val­tuus­toon tuo­ta­va uu­si met­sä­oh­jel­ma läh­tee nel­jäs­tä ar­vo­ko­ko­nai­suu­des­ta - vir­kis­ty­sar­vot, hii­len si­don­ta, luon­non mo­ni­muo­toi­suus ja ta­lous. Asi­an val­mis­te­lus­sa yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan lau­ta­kun­nas­sa on ol­lut edus­tet­tu­na hy­vin kat­ta­va spekt­ri nä­ke­myk­siä met­sän­hoi­dos­ta ja em. ar­vo­jen pai­no­tuk­sis­ta. Tämä haas­te kään­tyi kui­ten­kin lo­pul­ta voi­tok­si, kun ko­van uu­ras­ta­mi­sen jäl­keen lau­ta­kun­ta sai ra­ken­ta­vas­sa hen­ges­sä muo­dos­tet­tua oh­jel­mas­ta ba­lan­soi­dun ko­ko­nai­suu­den.

Suo­mes­sa on noin 600 000 yk­si­tyis­hen­ki­löä, jot­ka omis­ta­vat vä­hin­tään 0.5 heh­taa­ria met­sää. Suu­rel­le osal­le oma met­sä toi­mii myös lä­hi­vir­kis­tys­met­sä­nä. Met­sä­no­mis­ta­jat tie­tä­vät, et­tä näis­tä­kin läh­tö­koh­dis­ta ajoit­tain tar­peel­li­set hoi­to­toi­met ovat to­teu­tet­ta­vis­sa niin, et­tä niis­tä jää myös ra­haa kä­teen. Mik­si kun­ta toi­mi­si rat­kai­se­vas­ti eri ta­voin, ai­na­kaan ka­te­go­ri­ses­ti? Met­säs­tä on saa­ta­vis­sa hoi­to­toi­mien kat­ta­mi­sek­si tu­loa, mui­den ar­vo­jen kär­si­mät­tä. Hii­len­si­don­nan kan­nal­ta hoi­dol­la kan­nat­taa edis­tää kas­vua, ja toi­saal­ta puun käyt­töä hiil­tä si­to­vas­ti, esim. puu­ra­ken­ta­mi­seen.

Met­sä­oh­jel­mas­ta on joil­tain ta­hoil­ta liet­sot­tu lii­oi­tel­tua vas­tak­kai­na­set­te­lua ja uh­ka­ku­via, et­tä sen pe­rus­teel­la esim. lähi- ja vir­kis­tys­met­sät tär­vel­täi­siin avo­hak­kuin. Oh­jel­man val­mis­te­lun tii­moil­ta ke­rä­tyis­sä kun­ta­lais­mie­li­pi­teis­sä ko­ros­tui se, et­tä mo­net nä­ke­myk­set ei­vät al­kuun­kaan koh­dis­tu­neet kun­nan omis­ta­miin met­siin. Yk­si­tyi­so­mis­teis­ten met­sien hoi­dos­ta päät­tä­vät maa­no­mis­ta­jat it­se. To­si­a­si­al­li­ses­ti kun­ta omis­taa vain noin 5 % alu­een­sa met­sis­tä, ja moni lä­hi­met­sä­kin on yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa. Kun­nan omis­ta­mat met­sät ovat en­si­si­jai­ses­ti lähi-, vir­kis­tys-, suo­ja ja suo­je­lu­met­siä.

Vir­ka­hen­ki­lös­tö tar­vit­see työ­ka­lut hoi­to­toi­mien suun­nit­te­luun ja to­teut­ta­mi­seen tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti ja ket­te­räs­ti, il­man koh­tuut­to­man ras­kas­ta by­rok­ra­ti­aa. Ei ole mi­tään syy­tä olet­taa, et­tä vir­ka­hen­ki­löt val­mis­te­li­si­vat ja luot­ta­mus­hen­ki­löt hy­väk­syi­si­vät hoi­to­toi­mia, jot­ka tär­ve­li­si­vät kun­ta­lai­sil­le tär­kei­den met­sien vir­kis­tys- ja luon­to­ar­vo­ja. Val­mis­te­lus­sa ei ole il­men­nyt eri­mie­li­syyt­tä sii­tä, et­tä kun­nan met­sät pal­ve­le­vat en­si­si­jai­ses­ti vir­kis­tys­tä. Met­sä­oh­jel­ma huo­mi­oi myös luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta ja hii­len­si­don­taa, ja pai­not­taa lähi- ja vir­kis­tys­met­sis­sä es­teet­ti­siä ar­vo­ja ja tur­val­li­suut­ta. Näis­sä met­sis­sä vaa­ral­li­set ja vir­kis­tys­käyt­töä hait­taa­vat kaa­tu­neet puut tu­li­si pois­taa. Vä­häis­tä isom­mat hak­kuut ja ras­kaan ka­lus­ton käyt­tö on kui­ten­kin kiel­let­ty.

Met­sä­oh­jel­ma ja niin ikään val­mis­te­lus­sa ole­va luon­non mo­ni­muo­toi­suu­soh­jel­ma muo­dos­ta­vat ehe­än ko­ko­nai­suu­den. Näis­tä syn­tyy edel­ly­tyk­set met­sien hoi­ta­mi­seen vas­tuul­li­ses­ti ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­ses­ti, ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­väl­lä ta­val­la kun­ta­lais­ten par­haak­si. Elä­köön met­sä ja tuo­re met­sä­oh­jel­ma.

KIM ÅST­RÖM

Kun­nan­val­tuu­tet­tu,

Yh­dys­kun­ta­tek­nii­kan ltk pj.

Ko­koo­mus