KIRKKONUMMEN sijoitus on 3. oman kokoluokkansa kunnissa.
Jussi Salo
KIRKKONUMMI
FCG: Vetovoimalla ja pitovoimalla yhä suurempi merkitys alueiden menestykselleVuonna 2023 ensimmäisen kerran julkaistu Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksi on jälleen päivitetty. Kokonaisindeksissä parhaiten menestyneet alueet keskittyvät vahvasti kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin. Elinvoiman muuttujat ovat heikentyneet useimmilla alueilla. Yhä ratkaisevampaa alueiden tulevaisuuden kehityksen kannalta on kuitenkin veto- ja pitovoiman vahvistuminen, kertoo Finnish Consulting Group ja sen osana toimivan MDI.
Elinvoiman muuttujat heikentyneet useimmilla alueilla
Indeksin tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sekä alueiden elinvoimaa että veto- ja pitovoimaa. Indeksi pitää sisällään 20 avainmuuttujaa, joista löytyy vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa. Elinvoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat esimerkiksi alueiden talous-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan kehitykseen. Veto- ja pitovoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden väestön ja vetovoiman sekä asumisen ja rakentamisen kehitykseen.
Päivitetty EVP-indeksi vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole tasoittunut 2020-luvulla. Elinvoiman muuttujat ovat heikentyneet useimmilla alueilla, ja heikentyminen on koskettanut melkein koko maata.
Indeksillä tarkasteltuna piirtyy selvä alueellinen railo rannikon eteläisen Suomen ja Keski- ja Itä-Suomen välillä. Korkeimmalle indeksissä sijoittuneet alueet keskittyvät kasvukeskuksiin, niiden kehyskuntiin sekä Pohjois- ja Tunturi-Lappiin.
Elinvoimaindeksin kärki painottuu Helsingin seudulle, Lounais-Suomeen, Tampereen seudulle, Pohjanmaalle ja Lappiin. Erityisesti Lapin ja Pohjanmaan maaseutumaiset kunnat pärjäävät hyvin elinvoimassa.
– Vertailussa menestyneiden alueiden taustalla on usein tiivis kytkeytyminen kaupunkiseutuihin ja vahva erikoistuminen esimerkiksi matkailuun, teollisuuteen, kaivostoimintaan tai energiaan, kertoo MDI:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen.
Keskuskaupungit edelleen kärjessä, seutukaupunkien tilanne haasteellisempi
EVP-indeksissä korkeimpaan sijoitukseen yltäneet alueet keskittyvät keskuskaupunkeihin, mutta erot niiden välillä ovat suuria. Korkeimman kokonaisindeksin keskuskaupunkeja ovat Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa ja Porvoo.
Kehyskunnat ovat EVP-indeksillä keskimäärin vahvoja menestyjiä. Kärkeen sijoittuvat kehyskunnat ovat lähes poikkeuksetta suurten kaupunkien välittömässä vaikutusalueessa, ja menestys perustuu erityisesti hyvään veto- ja pitovoimaan.
Työmarkkinoiden kehitys ja muuttoliike parantuneiden sijoitusten taustalla
– EVP-indeksissä sijoitustaan ovat vahvistaneet ennen kaikkea ne kunnat, joissa työllisten muuttoliike on vahvistunut ja avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvanut, kertoo indeksin päivittänyt MDI:n asiantuntija Niklas Aro.
