JOS lainsäädäntö osoittautuu edelleen riittämättömäksi, on todennäköistä, ettei suurpetojen kannanhoidollinen metsästys koko maassa mahdollistu minkään lajin osalta tämän hallituskauden aikana. Tämä on Orpon hallitukselta suuri epäonnistuminen, linjaa kansanedustaja Eerikki Viljanen.
Jussi Salo
METSÄSTYS
Keskusta pettyi suurpetoesityksestä – Susijahti siirtyy hamaan tulevaisuuteenMETSÄSTYS
Keskusta on jättänyt maa- ja metsätalousvaliokunnassa vastalauseen mietintöön hallituksen suurpetojen kannanhoidollista metsästystä koskevasta esityksestä. Maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustalaiset jäsenet Anne Kalmari, Eerikki Viljanen ja Olga Oinas-Panuma katsovat, että metsästyslain muutosesitys ei tarjoa riittävästi keinoja suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen. Hallituksen esityksestä jäivät puuttumaan kaikki olennaisimmat asiat, kuten suotuisan suojelutason viitearvon määrittäminen, eikä puutteita haluttu keskustan esityksestä huolimatta korjata edes valiokuntakäsittelyn aikana.
EU-parlamentti hyväksyi aiemmin tällä viikolla luontodirektiivin muutoksen, jossa suden suojelustatusta lievennettiin. Keskustalaiset katsovat, että muutos antoi vahvemman selkänojan tehdä suurpetopolitiikkaan muutoksia myös kansallisesti. On käsittämätöntä, ettei kansallista päätöksentekovaltaa haluta edelleenkään käyttää täysimääräisesti. Monissa unionin jäsenmaissa, mukaan lukien naapurimaassamme Ruotsissa, kannanhoidollinen metsästys on ollut koko ajan mahdollista.
- Valiokuntakäsittelyn aikana vahvistui käsitys, että nyt esitetty metsästyslain muutos ei ole alkuunkaan riittävä, jotta kaikkien kolmen suurpedon karhun, ilveksien ja suden kannanhoidollinen metsästys voitaisiin aloittaa Suomessa. Olemme pettyneitä, etteivät hallituspuolueet halunneet valmistella metsästyslakiin tehtäviä muutoksia huolellisesti, jotta kaikki tarvittavat muutokset olisi saatu kerralla tehtyä. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että nyt on kuunneltu luontojärjestöjä ja pelätty valittajia, ja roskiin on heitetty Suomen ylimmän päätöksentekoelimen eduskunnan jo viime kaudella hyväksymät vaatimukset kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamisesta, arvioi Kalmari.
- Hämmennystä herättää erityisesti se, ettei lakiehdotus sisällä edes suojelutason viitearvoa, jolloin metsästyksen voisi aloittaa. Asiantuntijalausunnot ovat selvästi osoittaneet, että suojelutason viitearvon määrittäminen lain tasoisesti on keskeinen edellytys, jotta kannanhoidollista metsästystä voidaan harjoittaa. Jos lainsäädäntö osoittautuu edelleen riittämättömäksi, on todennäköistä, ettei suurpetojen kannanhoidollinen metsästys koko maassa mahdollistu minkään lajin osalta tämän hallituskauden aikana. Tämä on Orpon hallitukselta suuri epäonnistuminen, linjaa Viljanen.
- Hallituksen päättämättömyyden vuoksi petovahingot jatkavat kasvuaan ja maaseudun ihmisten turvallisuus heikkenee. Elinkeinon harjoittaminen ja kotieläinten laiduntaminen tulee mahdollistaa poistamalla petoja siellä missä ne ovat ongelma. Poronhoitoa on pystyttävä harjoittamaan järkevällä tavalla ilman suurta porokuolleisuutta ja lisäkustannuksia esimerkiksi GPS-paikantimista. Tilanne on kohtuuton susijahdin siirtyessä hamaan tulevaisuuteen, toteaa Oinas-Panuma.
Keskustan jättämässä vastalauseessa ehdotetaan muun muassa metsästyslaissa säädettävän perusteista, jotka lain nojalla toteutetuissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon. Näitä perusteita ovat taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten vaatimusten sekä alueellisten ja paikallisten erityispiirteiden huomioiminen. Suotuisan suojelutason viitearvon määrittämisestä ehdotetaan säädettävän omassa erillisessä pykälässä. Eduskunta tulee äänestämään metsästyslain muutosesityksistä jo ensi viikolla.