KIRK­KO­NUM­MI

Pel­lon reu­nal­la jouk­ko ih­mi­siä uu­ras­taa ar­ke­o­lo­gis­ten työ­vä­li­nei­den, ku­ten kai­vaus­las­to­jen ja me­tal­lin­pal­jas­ti­mien kans­sa. Sa­mal­la kir­kas­tuu ym­mär­rys yh­des­tä Suo­men lä­hi­his­to­ri­an mer­kil­li­sim­mis­tä ai­ka­kau­sis­ta. Pork­ka­lan pa­ren­tee­si (1944–1956) oli Neu­vos­to­lii­ton vuok­raa­ma ja mie­hit­tä­mä alue Län­si-Uu­del­la­maal­la, jos­ta yli 7 000 suo­ma­lais­ta jou­tui väis­ty­mään osa­na Mos­ko­van vä­li­rau­han so­pi­mus­ta jat­ko­so­dan jäl­keen.

Nyt vain kuu­kau­sia en­nen pa­ren­tee­sin päät­ty­mi­sen 70.-juh­la­päi­vää (26.1.2026) Kirk­ko­num­mel­la kai­ve­taan esiin sen unoh­tu­nei­ta ker­rok­sia – va­paa­eh­tois­voi­min. Mo­ni­vuo­ti­nen Pork­ka­la 1944–1956-han­ke jär­jes­te­tään yh­teis­työs­sä Kirk­ko­num­men kan­sa­lai­so­pis­ton kans­sa.

Kaivaukset lähtivät liikkeelle paikallisen aloitteesta

Ar­ke­o­lo­gi ja fi­lo­so­fi­an toh­to­ri Jan Fas­tin mu­kaan Kirk­ko­num­men alue on edel­leen pit­käl­ti tut­ki­mat­ta pa­ren­tee­sin ajoil­ta. Nämä Pork­ka­lan kai­vauk­set sai­vat al­kun­sa 2021, kun pai­kal­li­nen maa­no­mis­ta­ja ha­lu­si sel­vit­tää oman maa-alu­een­sa his­to­ri­aa.

– Tämä paik­ka löy­tyi, kun maa­no­mis­ta­ja ker­toi löy­tä­neen­sä siel­tä esi­nei­tä. Nyt olem­me jo nel­jät­tä ja vii­meis­tä kaut­ta tut­ki­mas­sa tätä alu­et­ta, Fast ker­too.

Kai­vaus­ten alu­eel­ta on löy­ty­nyt muun mu­as­sa ve­nä­läis­ten so­ti­lai­den te­ke­miä puh­de­töi­tä – esi­nei­tä, jois­sa on kä­sin kai­ver­ret­tu­ja pans­sa­ri­vau­nu­ku­via tai kir­joi­tuk­sia au­ton­ren­gas­ku­miin.

– Ne esi­neet tuo­vat te­ki­jän­sä lä­hem­mäk­si tätä päi­vää ja kui­ten­kin ker­to­vat kyl­mäs­tä so­das­ta. Fast sa­noo.

Vapaaehtoisten työpanos on korvaamaton

Kai­vauk­set teh­dään pit­käl­ti va­paa­eh­tois­ten avul­la. Il­man hei­tä tut­ki­mus­työ ei oli­si ta­lou­del­li­ses­ti tai käy­tän­nöl­li­ses­ti mah­dol­lis­ta. Mu­kaan kai­vauk­sil­le pää­see il­moit­tau­tu­mal­la Kirk­ko­num­men kan­sa­lai­so­pis­ton kurs­sil­le.

– Va­paa­eh­toi­set ovat A ja O. He mah­dol­lis­ta­vat työn ja tuo­vat usein myös pai­kal­lis­tun­te­mus­ta ja kon­tak­te­ja, Fast kiit­tää.

Pork­ka­lan vuok­ra-alu­een yti­mes­tä Kant­vi­kis­ta ko­toi­sin ole­van va­paa­eh­toi­sen Min­na Er­ke­nin kiin­nos­tus pa­ren­tee­sia koh­taan he­rä­si jo lap­se­na.

ERKEN (vas.) ja Lydman (oik.) puhdistavat huolellisesti kaivauksen maaperää viimeisten löytöjen toivossa 4. työkauden lopussa.

Jussi Salo

– Siel­lä (Kant­vi­kis­sa) oli sai­raa­la­ra­ken­nus, ja sii­tä liik­kui kai­ken­lais­ta hu­hua – ja nyt vih­doin pää­see oi­ke­as­ti tut­ki­maan ai­ka­kaut­ta.

Rakennuksen rauniot kertovat neuvostosotilaiden ja -siivilien arjesta

Tut­ki­mus­koh­de on pa­ren­tee­sin ai­ka­na ra­ken­ne­tun ja pu­re­tun ra­ken­nuk­sen poh­ja, jon­ka käyt­tö­tar­koi­tus on sel­vin­nyt pala pa­lal­ta.

– Hy­po­tee­si oli, et­tä ky­sees­sä oli­si vaa­te­pe­su­la sekä pe­sey­ty­mis­paik­ka vä­es­töl­le, va­paa­eh­toi­nen Jan Lyd­man ker­too.

Löy­döt, ku­ten par­ta­te­rät, kam­mat ja par­fyy­mi­pul­lo, maa­laa­vat ku­vaa ar­jes­ta vuok­ra-alu­eel­la.

PORKKALAN vuokra-alueelle osoittava ja panssariajoneuvot kieltävä liikennemerkki.

Jussi Salo

– Se par­fyy­mi­pul­lo oli sul­jet­tu ja si­säl­lä oli vie­lä tuok­sua – sel­lai­nen van­ha ve­nä­läi­nen ha­ju­ve­si. Ei ruu­sui­nen, mut­ta tun­nis­tet­ta­va, Lyd­man nau­rah­taa.

Tutkimus kilpailee ajan kanssa

Fast ja va­paa­eh­toi­set muis­tut­ta­vat, et­tä Pork­ka­lan ai­ka­kau­den fyy­si­set jäl­jet ka­to­a­vat no­pe­as­ti.

– Nyt on vii­mei­nen het­ki do­ku­men­toi­da ja tut­kia alu­et­ta. 10–15 vuo­den ku­lut­tua nämä pai­kat ovat ra­ken­ta­mi­sen myö­tä to­den­nä­köi­ses­ti pois­sa, Fast sa­noo.

Historialla on poliittiset varjot – mutta tutkimus pysyy neutraalina

Fast on tie­toi­nen sii­tä, et­tä Pork­ka­lan konf­lik­ti­ar­ke­o­lo­gia voi he­rät­tää tun­tei­ta – eri­tyi­ses­ti ny­kyi­ses­sä maa­il­man­po­liit­ti­ses­sa il­ma­pii­ris­sä.

– Mei­dän teh­tä­väm­me on py­syä ob­jek­tii­vi­si­na. Tut­ki­mus ei ota kan­taa sii­hen, mikä oli oi­kein tai vää­rin.

Yk­si löy­döis­tä muis­tut­taa, kuin­ka his­to­ria hei­jas­tuu ny­ky­päi­vään: ka­mii­nan me­tal­li­luuk­ku, jos­sa lu­kee Azovs­tal – nimi uk­rai­na­lai­ses­ta te­räs­teh­taas­ta, joka oli Uk­rai­nan so­dan alus­sa 2022 ko­vien tais­te­lui­den näyt­tä­mö Ma­riu­po­lin pii­ri­tyk­sen ai­ka­na.

– Se ker­too, et­tei Ve­nä­jän kiin­nos­tus Uk­rai­naan ole mi­kään uu­si il­miö, Fast to­te­aa.

ERKEN näyttää löytöä. Kaivauksilta löytyneet esineet valottavat parenteesin arkea.

Jussi Salo

“Jos me ei oltaisi täällä, tätä ei tehtäisi”

Tu­le­vai­suu­des­sa Fast toi­voo, et­tä hän ja va­paa­eh­toi­set pää­se­vät tut­ki­maan neu­vos­to­si­vii­lien asu­tus­paik­ko­ja ja Kant­vi­kin sai­raa­laa.

– Mei­tä luul­laan jos­kus oi­keik­si ar­ke­o­lo­geik­si, mut­ta tämä on opit­tu mat­kan var­rel­la, Er­ken sa­noo.

– Jos em­me oli­si mu­ka­na tääl­lä, tätä ei to­den­nä­köi­ses­ti edes teh­täi­si, Lyd­man to­te­aa.

– Hie­no har­ras­tus, Er­ken hy­myi­lee.

Pork­ka­lan pa­ren­tee­sin päät­ty­mi­ses­tä tu­lee tam­mi­kuus­sa 2026 ku­lu­neek­si 70 vuot­ta – mer­kit­tä­vä het­ki niin pai­kal­li­ses­ti kuin val­ta­kun­nal­li­ses­ti. Kirk­ko­num­men kun­ta juh­lii tätä his­to­ri­al­lis­ta juh­la­vuot­ta yh­des­sä laa­jan yh­teis­työ­kump­pa­ni­ver­kos­ton kans­sa 26.1. al­ka­en. Oh­jel­mas­sa on lu­vas­sa mo­ni­puo­li­sia ta­pah­tu­mia ja elä­myk­siä. Li­sä­tie­toa oh­jel­mas­ta jul­kais­taan pian.