YM­PÄ­RIS­TÖ

Suo­men Ym­pä­ris­tö­kes­kuk­sen mu­kaan si­ni­le­vä­ha­vain­not si­sä­ve­sil­lä ovat hie­man vä­hen­ty­neet vii­me vii­kos­ta. Ran­nik­ko­a­lu­eil­la ti­lan­ne on py­sy­nyt va­kaa­na, ja si­ni­le­vää on ha­vait­tu vä­hem­män kuin tyy­pil­li­ses­ti kes­ki­ke­säl­lä. Avo­me­rel­lä si­ni­le­vää on kui­ten­kin ha­vait­tu sa­tel­liit­ti­ku­vien pe­rus­teel­la pai­koit­tain hie­man vii­me viik­koa enem­män.

uo­men­lah­den län­si­o­sis­sa ja Itä­me­ren pää­al­taal­la on ha­vait­tu pää­o­sin ve­teen se­koit­tu­nut­ta si­ni­le­vää vii­me viik­koa laa­jem­min. Itäi­sel­lä Suo­men­lah­del­la on ha­vait­tu kes­ki­viik­ko­na si­ni­le­vää pin­ta­ker­rok­ses­sa ja pai­koi­tel­len pin­nas­sa ran­nik­ko­a­lu­eil­la ja avo­me­rel­lä. Saa­ris­to­me­ren itä­o­sis­sa ja Han­gon poh­jois­puo­lel­la si­ni­le­vää esiin­tyy pai­koi­tel­len.

Vi­ral­li­sen seu­ran­nan li­säk­si ar­vo­kas­ta tie­toa si­ni­le­vä­ti­lan­tees­ta saa­daan myös kan­sa­lai­sil­ta. Kan­sa­lais­ha­vain­to­ja saa­tiin ku­lu­val­la vii­kol­la Jär­vi-me­ri­wi­kin sekä Vesi.fi:n kaut­ta yh­teen­sä 86.

Havainnoinnin lisäksi seurannassa hyödynnetään myös erilaista mittauslaitteistoa

Utön il­ma­ke­hän ja me­ren­tut­ki­mu­sa­se­ma on tär­keä osa Itä­me­rel­lä teh­tä­vää me­ren­tut­ki­mus­ta. Siel­lä on teh­ty sää­ha­vain­to­ja vuo­des­ta 1881 al­ka­en, ja ve­den läm­pö­ti­laa sekä suo­lai­suut­ta on mi­tat­tu vuo­des­ta 1900. Tut­ki­mu­sa­se­ma mah­dol­lis­taa ve­den­laa­dun seu­raa­mi­sen re­aa­li­ai­kai­ses­ti au­to­maat­tis­ten mit­ta­lait­tei­den avul­la. Utös­sä on käy­tös­sä myös kas­vip­lank­to­nia ku­van­ta­via lait­tei­ta, joi­ta käy­te­tään ve­si­näyt­tees­sä ole­vien kas­vip­lank­ton­la­jien, ku­ten si­ni­le­vien, ha­vain­noi­mi­seen. Näi­den lait­tei­den tuot­ta­man ai­neis­ton ana­ly­soi­mi­ses­sa ja kas­vip­lank­ton­la­jis­ton luo­kit­te­lus­sa hyö­dyn­ne­tään ko­ne­op­pi­mis­so­vel­luk­sia.

Syke mit­taa ve­den­laa­tua myös Itä­me­rel­lä sei­laa­vien kaup­pa­lai­vo­jen, Sil­ja Se­re­na­den ja Fin­n­mai­din, avul­la. Lai­voi­hin on asen­net­tu au­to­maat­ti­nen lä­pi­vir­taus­lait­teis­to (Alg@line-mit­taus­lait­teis­to), joka mit­taa Itä­me­ren ti­lan ar­vi­oin­nin kan­nal­ta tär­kei­tä muut­tu­jia, ku­ten läm­pö­ti­laa, suo­lai­suut­ta, le­vä­mää­rää ja sa­meut­ta lai­va­reit­tien var­rel­ta. Me­ri­ve­si pum­pa­taan vii­den met­rin sy­vyy­des­tä, jon­ka jäl­keen se vir­taa mit­taus­lait­teis­ton läpi sa­mal­la, kun alus kul­kee rei­til­lään. Jär­jes­tel­mään kuu­luu myös au­to­maat­ti­nen ve­si­näyt­tee­no­tin, jol­la saa­daan ke­rät­tyä ve­si­näyt­tei­tä mais­sa teh­tä­viä la­bo­ra­to­ri­oa­na­lyy­se­jä var­ten. Lait­teis­toa oh­ja­taan GPS:n avul­la eli jär­jes­tel­mä kyt­key­tyy pääl­le, kun lai­va läh­tee sa­ta­mas­ta ja sen saa­vut­ta­es­sa näyt­tee­not­to­pis­teen näyt­tee­no­tin ke­rää ve­si­näyt­teen. Fin­n­mai­din kyy­dis­sä kul­kee täl­lä het­kel­lä myös kas­vip­lank­to­nin au­to­maat­ti­ku­van­ta­mi­ses­sa käy­tet­tä­vä vir­taus­sy­to­met­ri.

Ve­den­laa­tua on mi­tat­tu kaup­pa­lai­voil­la jo vuo­des­ta 1993. Pit­kä ai­ka­sar­ja ja ti­he­ät näyt­tee­no­tot mah­dol­lis­ta­vat kat­ta­van ku­van Itä­me­ren ajal­li­sis­ta ja alu­eel­li­sis­ta muu­tok­sis­ta.  

Voit seu­ra­ta ajan­koh­tai­sia ha­vain­to­ja Utön ase­mal­ta osoit­tees­sa Data from Utö At­mosp­he­ric and Ma­ri­ne Re­se­arch Sta­ti­on sekä kaup­pa­lai­voil­ta Itä­me­ri.fi-si­vus­tol­la osoit­tees­sa Ajan­koh­tai­set ha­vain­not - Itä­me­ri.

Sinileväesiintymät voivat aiheuttaa terveyshaittaa

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) mu­kaan si­ni­le­vä­e­siin­ty­mät voi­vat ai­heut­taa ter­veys­hait­taa. Si­ni­le­vät tuot­ta­vat usei­ta eri­lai­sia yh­dis­tei­tä, jot­ka voi­vat ai­heut­taa oi­rei­ta. Osa si­ni­le­vis­tä voi tuot­taa mak­sa- tai her­mo­myrk­ky­jä, mut­ta suu­ri osa ui­ma­reil­le ai­heu­tu­neis­ta oi­reis­ta saat­taa joh­tua myös muis­ta yh­dis­teis­tä.

Eten­kin pie­net lap­set ja lem­mik­kie­läi­met tu­lee pi­tää pois­sa si­ni­le­väi­ses­tä ve­des­tä. Si­ni­le­väis­tä vet­tä ei saa käyt­tää löy­ly-, pesu- tai kas­te­lu­ve­te­nä. Myr­ky­ty­se­päi­lyis­sä tu­lee ha­keu­tua lää­kä­riin ja lem­mik­kie­läin tu­lee vie­dä eläin­lää­kä­riin. Myr­ky­tys­tie­to­kes­kus an­taa tar­vit­ta­es­sa li­sä­oh­jei­ta.

Ui­ma­ran­to­jen si­ni­le­vä­ti­lan­net­ta seu­raa­vat kun­tien ter­vey­den­suo­je­lu­vi­ra­no­mai­set.

Näin tunnistat sinilevän

Vä­häi­nen mää­rä si­ni­le­vää näyt­tää ve­des­sä vih­reil­tä tai kel­ler­tä­vil­tä hiuk­ka­sil­ta. Ran­nal­le voi ajau­tua ka­pei­ta le­vä­rai­to­ja. Run­sas mää­rä si­ni­le­vää muo­dos­taa tyy­nel­lä il­mal­la ve­teen vi­her­tä­viä tai kel­ler­tä­viä le­vä­laut­to­ja ja sitä ka­sau­tuu ran­ta­ve­teen. Ke­vääl­lä ve­des­sä saat­taa esiin­tyä myös kel­ler­tä­vää ha­vu­pui­den sii­te­pö­lyä. Si­ni­le­väs­tä poi­ke­ten sii­te­pö­lyä esiin­tyy ve­den pin­nan li­säk­si myös esi­mer­kik­si lai­tu­rin tai pi­ha­ka­lus­tei­den pääl­lä.

Si­ni­le­vä­mas­sa ha­jo­aa ti­kul­la ko­keil­ta­es­sa hip­pu­si­na ve­teen. Jos levä jää roik­ku­maan kep­piin, ky­sees­sä on jo­kin muu kuin si­ni­le­vä. Ve­si­as­ti­as­sa si­ni­le­vät nou­se­vat pin­taan vi­her­tä­vi­nä hip­pu­si­na noin tun­nin ku­lu­es­sa.

JÄR­VI-ME­RI­WI­KI